Jari Lindström
Jari Lindström

Kymenlaaksossa

jytky tuli ja meni

Kouvolan perussuomalaiset lähtevät vaaleihin alle puoleen viime vaaleista kutistuneena.

Merja Ojansivu KUVA: SEPPO HAAVISTO

Viime kuntavaaleissa Kouvolan perussuomalaisille tuli jytky ja 11 paikkaa. Siitä on jäljellä loikkausten, erottamisten ja erojen jälkeen viisijäseninen valtuustoryhmä.

Kouvolan Seudun Perussuomalaisilla on 32 ehdokkaan lista. Osa puolueesta erotettuja on perustanut Suur-Kouvolan sitoutumattomat ry:n, jolla on seitsemäntoista ehdokasta.

Kulunut vaalikausi on mennyt Kouvolan perussuomalaisilta lähinnä jäsentenvälisissä mittelöissä ja järjestösodassa.

Jakolinjoja on useampia. Kouvolan perussuomalaisten vahva mies on entinen Voikkaan paperitehtaan pääluottamusmies, oikeus- ja työministeri Jari Lindström. Hän sai viime kuntavaaleissa kotkalaisen Pentti Tiusasen, vas., jälkeen toiseksi suurimman äänisaaliin Kymenlaaksosta, 1 742 ääntä, ja veti mukanaan valtuustoon sekalaista joukkoa. Vaalien jälkeen ryhmälle ei löytynyt edes pienintä yhteistä nimittäjää.

Ensin lähti pastori

Perussuomalaisten valtuustoryhmän hajoaminen alkoi heti vaalivoiton jälkeen. Ensimmäisenä ryhmästä poistui pastori Hannu Kähärä. Hän oli päätynyt perussuomalaisten valtuutetuksi vahingossa. Ensi kosketus perussuomalaisten ryhmään paljasti Kähärälle, ettei se ollut hänen viiteryhmänsä. Hän loikkasi kokoomukseen.

Perussuomalaisten ryhmässä oli Lindströmin lisäksi toinenkin vahva mies. Hän on rakennusinsinööri Pekka Korpivaara, joka keräsi 999 ääntä.

Poliittisilta katsannoiltaan Lindström ja Korpivaara ovat kuin yö ja päivä. Lindströmin tausta on ammattiyhdistysliikkeessä ja hän on vasemmalla. Korpivaara on yhtä paljon oikealla.

Vain viisi jäi jäljelle

Tilanne kärjistyi järjestösodaksi. Korpivaara kumppaneineen valtasi Pohjois-Kymenlaakson Perussuomalaiset ry:n, joka oli puolueen virallinen jäsenyhdistys. Vähemmistöön jääneet ”lindströmiläiset” perustivat vastavetona oman yhdistyksen, Kouvolan Seudun Perussuomalaiset ry:n, ja hankkivat sille puolueen mandaatin.

Korpivaara ja erosi valtuustoryhmästä ja perusti oman yhden miehen valtuustoryhmän ja on nyt ehdolla kokoomuksesta. Perussuomalaisten valtuutettu Jouni Suninen erotettiin ryhmästä ja hän perusti yhden miehen ryhmän.

Kolme perussuomalaisvaltuutettua oli jo aiemmin loikannut keskustapuolueeseen ja yksi sosiaalidemokraatteihin.

Perussuomalaisten ryhmä oli näin kutistunut viiteen. Heitä voidaan pitää lähinnä maltillisina ja lindströmiläisinä.

Perussuomalaisista erotetun yhdistyksen raunioille perustettu sitoutumaton ryhmä on pyrkinyt yhteistyöhön Kouvolan valtuustossa entuudestaan olevan viisijäsenisen sitoutumattoman ryhmän kanssa. Rukkaset tuli.

Duunarit pettyivät demareihin

Miten perussuomalaisten käy kuntavaaleissa kaiken sekoilun jälkeen? Viime vaalien jytky perustui protestiin. Perussuomalaiset keräsivät kannatusta demareihin pettyneiltä duunareilta, joiden mielestä oma puolue ei pystynyt hoitamaan kahden paperitehtaan – Voikkaan ja Myllykosken – alasajon seurauksia.

Tässä tilanteessa Jari Lindström nousi hahmoksi, johon poispotkitut paperimiehet luottivat.

Pettymystä valtaapitäviin tuotti myös vuoden 2009 alussa toteutettu kuntaliitos, jossa Kuusankoski, Valkeala, Jaala, Anjalankoski ja Elimäki liitettiin Kouvolaan. Protestina monet keskustapuolueen kannattajat antoivat äänensä perussuomalaisille. Kuntaliitokseen on nyt alistuttu ja äänet saattavat palata takaisin keskustaan.

Valtuuston toiselle varapuheenjohtajalle Jari Lindströmille voi veikata isoa äänimäärää. Demareista hänet haastaa toinen kokenut ay-konkari, entinen AKT:n puheenjohtaja Risto Kuisma. Kansanedustajanakin toiminut paluumuuttaja oli 1970-luvulla Kouvolan kaupunginhallituksessa.

Myös Kotkassa perussuomalaisten kannatuksen kasvu perustuu pettymykselle sosiaalidemokraatteihin. Viime vaaleissa ryhmä kasvoi kahdeksaan kansanedustaja Juho Eerolan vetoavulla.

Tätä nykyä ryhmässä on viisi valtuutettua, kun kaksi loikkasi keskustapuolueeseen ja yksi erotettiin.

Kuristava työttömyys on koetellut etenkin Kouvolan ja Kotkan miehiä. Turhautuminen voi purkautua kuntavaaleissa jälleen perussuomalaisten vahvaan kannatukseen, kotimaiseen Trump-ilmiöön, jossa epätoivo ja eliittien vastaisuus yhdistyvät. ♦