iso vaalinumero

Nicaraguasta Lohjan Pusulaan kotiutunut Ana Gutiérrez Sorainen haluaa toimia siltana Lohjan keskustan ja maaseutumaisten sivukylien välillä.
Nicaraguasta Lohjan Pusulaan kotiutunut Ana Gutiérrez Sorainen haluaa toimia siltana Lohjan keskustan ja maaseutumaisten sivukylien välillä.

Maahanmuuttajien

houkuttelu oli vaikeaa

Läntisellä Uudellamaalla Lohjalla useimmat puolueet kertovat etsineensä maahanmuuttajaehdokkaita, mutta se osoittautui odotettua vaikeammaksi. Ehdokkaiden joukossa on politiikan konkari ja uusia yrittäjiä.

eero Karisto kuvat: seppo haavisto

Ana Gutiérrez Sorainen on jo konkari suomalaisessa politiikassa. Hän on istunut Nurmijärven valtuustossa, ollut eduskuntavaaliehdokkaana, pyrkinyt Lohjan valtuustoon ja ollut Lohjan kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen.

Ura alkoi sosiaalidemokraateissa. Hänen miehensä oli SDP:n ehdokkaana Nurmijärvellä, mutta ei tullut valituksi. Vuoden 2006 vaalien alla perheessä heräsi ajatus, että entäpä jos Ana asettuisi ehdolle.

Hän koki alun perin itsensä vähän ulkopuoliseksi ja siksi ehdokkaaksi asettuminen tuntui vieraalle ajatukselle.

Mutta hän asettui ja tuli valituksi.

- Nurmijärvellä oli konservatiivinen maine ja pidettiin tärkeänä, että maahanmuuttajataustainen ehdokas pienestä kylästä sai paljon ääniä.

Työ valtuustossa lähti hyvin käyntiin, ja Gutiérrez Sorainen kokee päässeensä hyvään yhteistyöhön yli puoluerajojen. Kiitosta saa muun muassa silloinen Nurmijärven valtuutettu Jussi Niinistö, ps.

Ura SDP:ssä kuitenkin katkesi. Puolueesta oli alkanut vuoto perussuomalaisiin, ja Sorainen koki, että puolue reagoi tilanteeseen maahanmuuttovastaisuudella.

Hän lähestyi asiassa puoluejohtoa, mutta tuloksetta. Hänen mukaansa Jutta Urpilainen ja Eero Heinäluoma eivät vastanneet.

Niinpä Sorainen lähti puolueesta ja päätyi vihreisiin. Loikka ja sen perustelut ylittivät valtakunnallisen uutiskynnyksen.

Hallituspolitiikka toi pettymyksiä

Vihreiden riveissä Sorainen pyrki eduskuntaan, mutta sittemmin pettyi puolueen politiikkaan hallituksessa.

Viime kuntavaaleissa hän oli vasemmistoliiton ehdokkaana Lohjalla. Valtuustoon asti äänet eivät riittäneet, mutta tuloksena oli paikka kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Pettymys puolueen politiikkaan hallituksessa sai Soraisen vetäytymään vasemmistoliitosta.

Alkuvuodesta Sorainen pohdiskeli Facebookissa, että vaikuttaminen kyllä edelleen kiinnostaa ja mietti asettumista ehdolle. Mielessä olivat vasemmistopuolueet, vihreät ja feministipuolue.

Reaktiona tuli ehdotuksia vasemmistoliitosta, vihreistä, sosiaalidemokraateista ja perussuomalaisista.

- Kyllä minussa sellainen pieni demari on koko ajan asunut, Sorainen perustelee paluutaan SDP:n riveihin.

Sorainen on hiukan huvittunut kiinnostuksesta puoluevaihdoksia kohtaan.

- Joskus tuntuu, että Suomessa on normaalimpaa vaihtaa puolisoa kuin puoluetta, hän heittää.

- Minusta se on myös vahvuus, että tunnen nämä lähellä toisiaan olevat puolueet, hyvässä ja pahassa.

Siltoja rakentamaan

Ana Gutiérrez Sorainen on syntynyt Nicaraguassa. Hän kiittää Kuubaa siitä, että on päässyt elämässä eteenpäin ja Suomeen. Hän on kokenut, että suhtautuminen Castron Kuubaan erottaa hänet suomalaisista.

- Kuuba tarjosi minulle mahdollisuuden päästä opiskelemaan. Muuten siihen ei nicaragualaisen yksinhuoltajan tyttärellä olisi ollut mitään mahdollisuuksia.

- Ilman Kuuban apua en olisi tässä.

Suomeen hän päätyi tulevan aviomiehen takia, ensin kokeeksi. Sitten järjestyi mahdollisuus jatkaa journalismiopintoja Tampereella, ja lopulta hän jäi Suomeen.

Suomessa hän on yksityisyrittäjä, joka pääasiassa opettaa espanjaa.

Ana Gutiérrez Sorainen asuu Ikkalassa, Lohjaan reilut neljä vuotta sitten liittyneen Nummi-Pusulan kylässä kaukana kaupungin keskustasta. Hän haluaa puolustaa maalaiselämää ja säilyttää palvelut.

Gutiérrez Soraisella on kuntavaaleissa kyläpoliittista ja globaalia viestiä.

- Nyt rakennetaan muureja sekä maailmalla että meillä, hän sanoo ja viittaa kuntarajoihin, jotka vaikeuttavat hakeutumasta lähimpiin palveluihin.

Hän ihmettelee myös, että kaupunki lakkauttaa kyläkouluja, vaikka keskustan koulut kärsivät pahoista sisäilmaongelmista.

Hän haluaa olla sillanrakentaja kaupungin ja syrjäkylien välillä.

- Ihmiset kokevat, että he maksavat veroja mutta palvelut viedään.

Gutiérrez Sorainen kertoo saaneensa kuulla olevansa ”suvakki, viherpipertäjä ja punanauta”, mutta sanoo kuitenkin:

- Enkö minä ole hyvä esimerkki siitä, että täällä voi kotoutua, kun vain saa mahdollisuuden?

Suomeen vähitellen

Veronica Romanenko on tullut Suomeen Latviasta töiden perässä. Suomeen tulo tapahtui vähitellen, ensimmäisen kerran 18 vuotta sitten.

Vihdin Nummelassa hän tutustui nykyiseen mieheensä, joka on kotoisin samoilta seuduilta. He työskentelivät vierekkäisissä yrityksissä. Vuonna 2006 he menivät naimisiin.

Molemmilla on hyvin monikulttuurinen tausta. Sukujuurissa on muun muassa puolalaisuutta, ukrainalaisuutta ja valkovenäläisyyttä.

Kun mies sai vakituisen työpaikan, piti päättää, jäädäkö Suomeen vai palatako Latviaan.

- Sitten päätettiin, että jäädään tänne, asetutaan Lohjalle ja järjestetään elämä täällä. Oman elämän järjestäminen ja kaksi lasta olivat sitten päällimmäisenä. En seurannut politiikkaa.

Hän kertoo kuitenkin miettineensä, mitkä asiat ovat hyvin ja mitkä huonosti.

Politiikkaan Veronican tutustuttivat paikalliset ystävät. Tuttavapiirissä oli sitoutumattomaan Meidän Lohja -liikkeeseen kuuluvia ihmisiä, jotka houkuttelivat mukaan.

- Oli paljon puhetta perheiden asioista, lapsista, kouluista ja päivähoidosta. Huomasin, että ihmiset puhuivat samoista asioista ja oli samoja mielipiteitä. Oli sitten puhetta siitä, mitä voisin tehdä. Minulle ehdotettiin, että ala ehdokkaaksi.

Romanenko ajatteli ensin olevansa ulkopuolinen.

Ratkaisua ehdokkuudesta helpotti, että kysymys oli sitoutumattomasta liikkeestä eikä puolueesta. Valtakunnalliseen politiikkaan sitoutumiseen olisi ollut korkeampi kynnys.

- Minusta on tärkeää, että kysymys on Lohjasta ja paikallisista asioista. Minulle on tärkeää, millainen tämä kaupunki on. Molemmat lapset ovat syntyneet täällä ja kasvavat täällä. Jäämme tänne pysyvästi.

Politiikassa hän haluaa pitää esillä perheiden asioita.

- Haluan, että kaikille on hyvät päiväkodit ja koulut ja resurssit riittävät.

Päivähoidosta Lohjalla hänellä on hyvä käsitys, sillä hän on työskennellyt päiväkodissa.

Veronica Romanenko sanoo olevansa pahoillaan siitä, että nuoret lähtevät Lohjalta, lähinnä Helsinkiin tai Turkuun, ja valtaosa pysyvästi.

- Toivon, että ei olisi tarvetta lähteä.

Egyptin murroksesta Lohjalle

Mazhar Elbanna on tullut Suomeen ja Lohjalle Egyptistä viisi vuotta sitten. Hänellä oli kokemusta sekä Suomesta että politiikasta ennen kuin muutti Lohjalle vaimonsa takia.

Egyptissä hän kertoo olleensa mukana siinä liikehdinnässä, joka käynnisti muutoksen Hosni Mubarakin hallinnon kaatamiseksi. Hän kuitenkin korostaa, että ei kuulunut mihinkään puolueeseen.

- Me koulutetut nuoret ihmiset vaadimme muutosta ja halusimme demokratiaa.

Suomi oli Elbannalle tuttu maa, sillä hän oli työskennellyt suomalaiselle matkatoimistolle.

Suomessa asumisen hän aloitti kielikurssilla. Sitten hän oli työharjoittelussa SPR:n tukiasunnossa, josta löytyi myös ensimmäinen työpaikka.

Tukiasunto lakkautettiin, ja Elbanna perusti oman elintarvikealan yrityksen.

- Se oli kuitenkin liian pieni eikä siksi kannattanut.

Elbanna palasi töihin tukiasuntoon, jonka toiminta tällä välin oli käynnistetty uudelleen.

Kotouttaminen on vahvasti esillä hänen puheessaan, työssään ja myös vapaa-ajassaan.

Rooli kotoutumisessa on vaihtunut. Vertaisohjaajana hän on nyt osa sitä Lohjaa, joka auttaa tulijoita kotoutumaan työssään ja vapaa-aikanaan.

Jalkapallokentältä politiikkaan

Suomalaiseen ja lohjalaiseen politiikkaan sekä vihreisiin Mazhar Elbanna tutustui jalkapallokentällä. Paikallinen vihreä Jarmo Pasanen on aktiivinen maahanmuuttajien kotouttamistoiminnassa, jossa muun muassa pelataan jalkapalloa. Elbanna tutustui laajemminkin Lohjan vihreisiin ja lopulta asettui ehdokkaaksi.

- Vihreys on minulle hyvin tärkeää, hän sanoo, mutta elämäntilanteessa myös vihreiden näkemykset oikeudenmukaisuudesta, ihmisarvosta ja maahanmuuttajista nousivat merkittäviksi syiksi lähteä mukaan.

Kotouttamistyötä hän haluaa edistää myös politiikassa. Hän näkee, että siinä on Lohjalla paljon tehtävää ja paljon mahdollisuuksia.

- Nopeampi kotoutuminen on varmasti hyväksi kaikille osapuolille. Siinä on kysymys hyvin paljon tiedon levittämisestä suomalaisista tavoista.

Yhtä lailla hän näkee työsarkaa siinä, että monet tulijat ymmärtävät, että Suomessa viranomaisiin voi luottaa. ♦

Kaikki puolueet eivät kartoita

maahanmuuttajaehdokkaita

Joillakin puolueilla on tarkat tiedot ehdokkaista, jotka ne määrittelevät maahanmuuttajiksi. Joissakin on seurattu maahanmuuttajien osuutta yleisellä tasolla. Joissakin asiaan ei ole kiinnitetty huomiota.

Kokoomuksessa on kenttäkyselyn perusteella arviolta noin 50 maahanmuuttajaehdokasta.

Kokoomuksen kuntavaalikoordinaattori Daniel Lahti kertoo, että puolueessa ei ole erikseen hankittu eikä kartoitettu maahanmuuttajaehdokkaita.

- Minusta se aika on ohi, jolloin se oli erillinen prioriteetti, hän sanoo.

Myös SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm kertoo, että puolueessa ei ole käsitelty maahanmuuttajia minään erityisenä omana ryhmänään. Heistä ei ole koottu tilastoja eikä heihin ole kohdistettu erityisiä ehdokashankintatoimia. Rönnholmin näppituntuman mukaan heitä on kuitenkin paljon, ja hän pitää sitä hyvänä.

- Onhan se vähän määritelmäkysymyskin, kuka kokee itsensä maahanmuuttajaksi.

- Voi myös kysyä, kuinka mielekästä sellainen jaottelu on, hän pohtii.

Monessa muussa puolueessa maahanmuuttajiin on kiinnitetty enemmän huomiota

- Koska maahanmuuttajat ovat aliedustettuja, olisi luonnollisesti parempi mikäli puolueella olisi listoillaan enemmän maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita, sanoo vasemmistoliiton puoluesihteeri Joonas Leppänen.

Vasemmistoliitolla on maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita eri puolilla ja heistä tarkat tiedot. Yhteensä heitä on laskettu 79, joista Helsingissä 14.

Erityistä maahanmuuttajille suunnattua ehdokashankintaa ei ole ollut, Leppänen kertoo.

Vihreät ovat aktiivisesti hakeneet maahanmuuttajia ehdokkaiksi.

- Ehdokasrekisterimme mukaan maahanmuuttajaehdokkaita on vihreiden listoilla tasan 100 henkilöä, mutta luku voi olla hieman isompi, kertoo puoluesihteeri Lasse Miettinen.

Miettinen sanoo olevansa erittäin tyytyväinen siihen, että maahanmuuttajaehdokkaiden määrä on lähes tuplaantunut. Syyksi kasvuun hän arvelee hallituksen harjoittamaa maahanmuuttoon liittyvää politiikkaa.

Myös hän vetoaa siihen, että maahanmuuttajat ovat aliedustettu ryhmä päätöksenteossa.

Kielitaito joskus haasteena

Keskustassa maahanmuuttajia ei ole eroteltu, mutta karkean arvion mukaan määrä lienee lähempänä sataa, sanoo järjestösuunnittelija Matias Ollila.

- Kuntavaaleissa äänioikeutettuja ovat monet ulkomaan kansalaiset, ja uussuomalaisehdokkaiden määrämme ei ole sama suhteessa maahanmuuttajataustaisten määrään Suomessa, joten siinä mielessä tässä on parantamisen varaa, sanoo Ollila.

- Keskustan tavoitteena on ollut saada jokaiseen kuntaan kattava lista, joten sillä perusteella olemme hakeneet myös uussuomalaisia ehdokkaaksi.

Kentän palautteesta hän kertoo, että maahanmuuttajien saamista ehdokkaaksi ei ole pidetty sen hankalampana kuin muidenkaan, mutta joskus kielitaito on ollut haasteena.

Myös RKP:llä on tarkka käsitys maahanmuuttajaehdokkaitten määrästä. Heitä on 48, kertoo puoluesihteeri Fredrik Guseff.

- Tavoitteenamme oli asettaa mahdollisimman laaja kaarti ehdokkaita, ja mielestämme onnistuimme suhteellisen hyvin. Maahanmuuttajaehdokkaiden saaminen listoille oli suurin piirtein yhtä helppoa kuin aikaisemmin.

Kristillisdemokraateilla on noin 30 maahanmuuttajataustaista ehdokasta, hieman enemmän kuin viime kuntavaaleissa, kertoo järjestöpäällikkö Mikko Rekimies.

Kristillisdemokraatit saivat kokoon enemmän ehdokkaita kuin koskaan ja se näkyy Rekimiehen mukaan myös maahanmuuttajaehdokkaiden nousseessa määrässä.

Hän kertoo, että ehdokashankinta oli helppoa niin yleisesti kuin myös maahanmuuttajien keskuudessakin.

- Maahanmuuttajaehdokkaita pyrittiin saamaan erityisen pääkaupunkiseudun isoihin kaupunkeihin ja tässä onnistuttiin suunnitelmien mukaisesti, Rekimies sanoo.

Perussuomalaiset eivät vastanneet Kuntalehden kysymyksiin, mutta perussuomalaisilla on maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita esimerkiksi Helsingissä ja Oulussa.

Kova kilpa kutistuvaan valtuustoon

Lahden jättimäinen 102-paikkainen valtuusto supistuu 59 paikkaan.


Merja Ojansivu

Lahdessa on toiminut Suomen suurin, 102-jäseninen, valtuusto vuoden 2016 alusta lähtien. Jättivaltuusto syntyi, kun Lahden ja Nastolan kuntaliitoksen jälkeen valtuustot pantiin yhteen. Kuntavaaleissa tilanne normalisoituu ja valtuustopaikkoja on jaossa 59. Kilpailu kovenee.

Lahden suuret valtuustoryhmät, sosiaalidemokraatit ja kokoomus, ovat perinteisesti kisanneet tasavahvasti ykköspaikasta. Liitoksen ansiosta demarit on ollut karvan verran isompi ryhmä, sillä Nastolasta tuli valtuustoon enemmän demareita kuin kokoomuslaisia.

Valtuuston kokoomusryhmä on murentunut kuluneella vaalikaudella kolmen valtuutetun loikattua ulos ryhmästä. Lähtijöihin kuului puolueen pitkäaikainen vahva mies Matti Kataja, joka perusti oman valtuustoryhmän. Kataja ei ole enää ehdoilla tulevissa kuntavaaleissa.

Jaossa ovat myös politiikan jättäneen kokoomuksen entisen vahvan miehen Ilkka Viljasen äänet (1 251).

Sukupolvenvaihdos on meneillään myös sosiaalidemokraateissa. Pitkäaikainen demarivaikuttaja ja entinen kaupunginjohtaja Kari Salmi jättää politiikan. Hyvän äänisaaliin viime vaaleissa kerännyt Eero Vainio (800) on pois Lahden kuvioista siirryttyään Petäjäveden kunnanjohtajaksi.

Demareista ehdolla ovat molemmat kansanedustajat, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Kari ja Ville Skinnari. Uusina ehdolla ovat muun muassa puheenjohtaja Antti Rinteen tyttäret Roosa ja Ilona Rinne sekä seiväshyppääjä Eemeli Salomäki.

Keskustalla on nykyisessä valtuustossa yksitoista paikkaa, joista yhdeksän tuli Nastolasta. Lahdesta on ehdolla ensi kertaa keskustan kansanedustaja Martti Talja.

Perussuomalaisista valtuustoon valittu ja rasistisista puheistaan tunnettu Kalle Aaltonen ei kelvannut perussuomalaisten eikä kokoomuksen ehdokkaaksi. Nyt hän pyrkii valtuustoon Pro Lahti -ryhmän listalta.

Perussuomalaiset lähtee vaaleihin kansanedustaja Rami Lehdon vetämänä. Hän oli viime kuntavaaleissa Lahden suurin ääniharava 1 579 äänellä.

Egyptistä muuttanut Mazhar Elbanna ja Latviasta tullut Veronica Romanenko päätyivät kuntavaaliehdokkaiksi Lohjalla paikallisten tuttaviensa houkuttelemina.
Egyptistä muuttanut Mazhar Elbanna ja Latviasta tullut Veronica Romanenko päätyivät kuntavaaliehdokkaiksi Lohjalla paikallisten tuttaviensa houkuttelemina.

Kova kilpa kutistuvaan valtuustoon

Lahden jättimäinen 102-paikkainen valtuusto supistuu 59 paikkaan.


Merja Ojansivu

Lahdessa on toiminut Suomen suurin, 102-jäseninen, valtuusto vuoden 2016 alusta lähtien. Jättivaltuusto syntyi, kun Lahden ja Nastolan kuntaliitoksen jälkeen valtuustot pantiin yhteen. Kuntavaaleissa tilanne normalisoituu ja valtuustopaikkoja on jaossa 59. Kilpailu kovenee.

Lahden suuret valtuustoryhmät, sosiaalidemokraatit ja kokoomus, ovat perinteisesti kisanneet tasavahvasti ykköspaikasta. Liitoksen ansiosta demarit on ollut karvan verran isompi ryhmä, sillä Nastolasta tuli valtuustoon enemmän demareita kuin kokoomuslaisia.

Valtuuston kokoomusryhmä on murentunut kuluneella vaalikaudella kolmen valtuutetun loikattua ulos ryhmästä. Lähtijöihin kuului puolueen pitkäaikainen vahva mies Matti Kataja, joka perusti oman valtuustoryhmän. Kataja ei ole enää ehdoilla tulevissa kuntavaaleissa.

Jaossa ovat myös politiikan jättäneen kokoomuksen entisen vahvan miehen Ilkka Viljasen äänet (1 251).

Sukupolvenvaihdos on meneillään myös sosiaalidemokraateissa. Pitkäaikainen demarivaikuttaja ja entinen kaupunginjohtaja Kari Salmi jättää politiikan. Hyvän äänisaaliin viime vaaleissa kerännyt Eero Vainio (800) on pois Lahden kuvioista siirryttyään Petäjäveden kunnanjohtajaksi.

Demareista ehdolla ovat molemmat kansanedustajat, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Kari ja Ville Skinnari. Uusina ehdolla ovat muun muassa puheenjohtaja Antti Rinteen tyttäret Roosa ja Ilona Rinne sekä seiväshyppääjä Eemeli Salomäki.

Keskustalla on nykyisessä valtuustossa yksitoista paikkaa, joista yhdeksän tuli Nastolasta. Lahdesta on ehdolla ensi kertaa keskustan kansanedustaja Martti Talja.

Perussuomalaisista valtuustoon valittu ja rasistisista puheistaan tunnettu Kalle Aaltonen ei kelvannut perussuomalaisten eikä kokoomuksen ehdokkaaksi. Nyt hän pyrkii valtuustoon Pro Lahti -ryhmän listalta.

Perussuomalaiset lähtee vaaleihin kansanedustaja Rami Lehdon vetämänä. Hän oli viime kuntavaaleissa Lahden suurin ääniharava 1 579 äänellä.