iso vaalinumero

Piirros: Matti Pikkujämsä
Piirros: Matti Pikkujämsä

Paikka

vapaana

Kuntavaaleissa menestyy suorasuu, jolla on tuntuma kansan ajatteluun. Viestinnän asiantuntijat arvioivat, että menestyvä ehdokas käyttää sosiaalista mediaa ja tavoittaa myös tuntemattoman äänestäjän.

Marja Martikainen


K
unnanvaltuustoissa tarvitaan laajaa yleistietoa kaavoituksesta, koulutuksesta, ympäristöstä, energiasta ja taloudesta, mutta kukaan ei voi osata kaikkia asioita. Puolueissa uskotaan, että äänestäjät luottavat kuntavaaleissa tavallisiin tolkun ihmisiin.

Hyvällä ehdokkaalla ei ole pääsyvaatimuksia eikä muodollisia kriteerejä, jotka pitäisi täyttää. Hyvä kuntavaaliehdokas on kiinnostunut juuri oman kuntansa ja kaupunkinsa asioista. Hänellä on usein joitakin konkreettisia parannusehdotuksia koskien kunnan toimintaa, isoja tai pieniä. Politiikan ammattilaisuutta ei työssä tarvita. Nämä asiat tulevat esille muun muassa Kunnallisalan kehittämissäätiön tekemässä tutkimuksessa.

Median murros näkyy

Kun aiemmin valta-asema tavanomaisessa mediassa vaati paksua lompakkoa, nyt näkyvyys on kiinni taidoista. Ilmaisia somekanavia käyttämällä ehdokas voi tavoittaa laajat joukot ja puhutella äänestäjiään suoraan tavallisissa arkipäivän asioissa. Näissä vaaleissa sosiaalisen median koulutuksille onkin ollut merkittävästi aiempia vaaleja enemmän kysyntää.

Ensikertalainen ei kuitenkaan hevin mene läpi pelkästään somettamalla, ellei ole paikkakunnalla jo jotenkin tunnettu henkilö.

- Kokenut partiolainen, tunnettu lääkäri ja vaikka aktiivinen urheiluseuralainen pääsevät todennäköisemmin läpi kuin ehdokas, jolla ei ole laajoja ja monipuolisia verkostoja ja arvostusta entuudestaan, kuvailee johtava asiantuntija Heli Suominen viestintätoimisto Milttonista.

Viestintä- ja vuorovaikutustaidot ovat aina olleet ehdokkaalle tärkeitä, mutta ne ovat entisestään korostuneet.

- Ylen Vaaligalleria ja somen videobuumi korostavat ehdokkaan esiintymistaitoa. Myös hieno uusi ilmiö, olohuonetentit, korostaa sitä kuinka hyvin ehdokas pärjää esiintymistilanteessa kilpailijoiden rinnalla ja yleisön edessä. Silti kuntavaaleissa edelleen hyvin oleellista on erittäin aktiivinen jalkatyö ja ihmisten kohtaaminen kasvotusten, Suominen sanoo.

Politiikkaan kylmiltään tulevien kannattaa kehittää myös paksunahkaisuutta: voimakasta arvostelua on luvassa teki mitä tahansa.

Suorat sanat vakuuttavat

Pitkän linjan viestintävaikuttaja Matti Saarinen viestintätoimisto Kreabista pitää menestyvän ehdokkaan olennaisimpana piirteenä selkeää puhetta. Välttelevä kaunokieli sopii huonosti tähän aikaan.

- Eliitin ongelma kiteytyy selkopuheen puuttumiseen. Populistit saavat vaikutusvaltaa kaikkialla kun he sanovat suoraan, miten asiat ovat.

Saarinen huomauttaa, että jos eliitti ei opi muuttamaan puhetapaansa, kansa äänestää kaikkialla ”väärin”.

Miten sanoo on tärkeämpää kuin mitä sanoo. Nekin, jotka puhuvat mitä sylki suuhun tuo, vetoavat kuulijoihin. Saarisen mukaan tunne voittaa aina.

- Myös ehdokkaan ominaisuudet voivat olla äänestäjälle hyvinkin ratkaisevia. Ehdokkaan valinnan voi ratkaista sukupuoli tai sukupuolinen suuntautuminen, maahanmuuttajatausta tai harrastus.

Laaja kirjo tavallisia ihmisiä

Kuntavaaleissa ehdokasasettelu määrittelee paljon myös tulevaa menestystä. Puolue, joka saa listansa mahdollisimman täyteen, menestyy. Jokainen ehdokas, jota edes muutama kaveri äänestää, tuo mukanaan arvokkaita ääniä. Puolueiden mukaan ehdokkaiden määrä ei kuitenkaan korvaa laatua.

Jotkut puolueet edellyttävät ehdokkaan sitoutumista puolueen arvoihin ja periaatteisiin. Joillakin puolueilla katto on korkealla ja seinät leveällä. Saman maailmankuvan jakaminen on toivottua, mutta sitä ei tuputeta. Yleisesti kuntapolitiikkaan toivotaan yhteistyökykyisiä ihmisiä.

Äänestäjiä varten tarvitaan veteen mahdollisimman monta koukkua: ikä- ja ammattiryhmiä, miehiä ja naisia. Vaikka puolueet ovat houkutelleet ehdokkaita makkaralla ja sinapilla, listat eivät ole tulleet täyteen.

Puolueista muistutetaan, että demokratia ei toimi ilman ehdokkaita. Kuntademokratiassa valta kuuluu tavallisille ihmisille, jotka ovat valmiita perehtymään ja ottamaan asioista selvää.

Päiväkodista valkoposkihanhiin

Helsinkiläisellä Linda Ahlbladilla on 7-, 5- ja 2-vuotiaat lapset, koira ja käännöstoimisto. Sen lisäksi hän haluaa antaa aikaansa kunnanvaltuutetun työhön. Hän on nyt ensimmäistä kertaa asettunut ehdolle kuntavaaleissa.

- Toimin vanhempainyhdistyksen puheenjohtajana, kun taistelimme ruotsinkielisen päiväkodin puolesta. Päiväkoti lopetettiin ja lapset irtisanottiin. Kuukauden kuluttua päiväkoti kuitenkin avattiin uudelleen ja sinne otettiinkin toiset ruotsinkieliset lapset. Ajattelin, että näin huonosti asioita ei voi hoitaa. Valtuustoon tarvitaan pätevämpiä ihmisiä.

Ahlbladin teemat vaalikampanjassa ovat lasten ja ikäihmisten asiat sekä Töölönlahden ja Keskuspuiston rakentamisen vastustaminen. Vaalityössä häntä auttaa kampanjapäällikkö, joka on ollut hänen kaverinsa jo koulun yläasteelta.

- Hän ilmoitti heti ryhtyvänsä kampanjapäällikökseni.

Aikaisemmin Ahlblad kuului Vihreisiin nuoriin, mutta nyt hän on ehdokkaana RKP:n listoilla.

- En voi enää tukea vihreitä, koska en voi käsittää heidän intoaan Keskuspuiston rakentamisessa. Olen yleensäkin massiivista rakentamista ja rakennuttajien lobbausta vastaan. Pitääkö kaiken olla niin megalomaanista? Minusta rakentamisessa pitäisi säilyttää Helsingin tunnelma ja omaleimaisuus.

Ehdokas tekee kampanjatyötä kävelemällä työtauolla Kampin ostoskeskuksen läpi ja jakamalla esitteitään. Kotikulmillaan Töölössä hän puhuu kaikille naapureille ja koiranomistajille. Hän tuo ajatuksiaan esiin myös somessa ja puolueen vaalitilaisuuksissa.

- Keskuspuistoasioista olen saanut eniten myönteistä palautetta ja Facebook-tykkäyksiä. Joku on tullut sanomaan, että voin äänestää sinua, jos hoidat samalla valkoposkihanhet pois puistoista. ♦

Viestinnän asiantuntijoiden lisäksi juttuun haastateltiin eri puolueiden edustajia.

Kuntavaalien tulosilta nyt Kuntatalossa

• Kuntavaaleissa on äänioikeus, jos täyttää 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 9. huhtikuuta.

• Kuntavaalien ennakkoäänestys on kotimaassa 29.3.–4.4. ja ulkomailla 29.3.–1.4. Osassa ennakkoäänestyspaikkoja ajanjakso on kuitenkin lyhyempi. Varsinainen äänestyspäivä on sunnuntai 9.4.

• Ennakkoäänten laskenta aloitetaan kuntien keskusvaalilautakunnissa 9.4. aikaisintaan kello 12. Laskentaa koskevia alustavia tietoja julkaistaan vaali-iltana alkaen kello 20, jolloin ennakkoäänten alustava laskenta on pääosin valmis. Vaalilautakunnat aloittavat vaalipäivänä annettujen äänten alustavan laskennan heti vaalihuoneistojen sulkeuduttua kello 20. Vaalien alustavat tulokset valmistuvat illan ja yön aikana. Ehdokaskohtaiset tulokset julkaistaan alustavan ääntenlaskennan valmistuttua äänestysalueella.

• Kuntavaalien tulosilta järjestetään 9.4. Kuntatalossa. Puolueiden puheenjohtajat saapuvat Kuntatalolle kello 20–20.30. He osallistuvat illan aikana suoriin tv- ja nettilähetyksiin. Tilaisuuteen on kutsuttu myös eduskunnan ulkopuolisten pienpuolueiden edustajat. Mukana tulosillassa on myös Kuntalehden toimitus. Seuraa vaali-illan tapahtumia Twitterissä ja Facebookissa @kuntalehti.

• Tarkastuslaskennan valmistuttua kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalien tuloksen keskiviikkona 12.4. viimeistään kello 18 alkavassa kokouksessa.

• Valtuutetuiksi ja varavaltuutetuiksi valittujen on tehtävä ilmoitus vaalirahoituksestaan Valtiontalouden tarkastusvirastolle viimeistään 12.6.

MARTTA NIEMINEN

Ensikertalainen ehdokas Linda Ahlblad uskoo, että hyvä ehdokas on suorapuheinen, rehellinen ja yleistä etua ajava.
Kuva: Seppo Haavisto
Ensikertalainen ehdokas Linda Ahlblad uskoo, että hyvä ehdokas on suorapuheinen, rehellinen ja yleistä etua ajava. Kuva: Seppo Haavisto
Kuva: Kari Långsjö
Kuva: Kari Långsjö

Kuntavaalien tulosilta nyt Kuntatalossa

• Kuntavaaleissa on äänioikeus, jos täyttää 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 9. huhtikuuta.

• Kuntavaalien ennakkoäänestys on kotimaassa 29.3.–4.4. ja ulkomailla 29.3.–1.4. Osassa ennakkoäänestyspaikkoja ajanjakso on kuitenkin lyhyempi. Varsinainen äänestyspäivä on sunnuntai 9.4.

• Ennakkoäänten laskenta aloitetaan kuntien keskusvaalilautakunnissa 9.4. aikaisintaan kello 12. Laskentaa koskevia alustavia tietoja julkaistaan vaali-iltana alkaen kello 20, jolloin ennakkoäänten alustava laskenta on pääosin valmis. Vaalilautakunnat aloittavat vaalipäivänä annettujen äänten alustavan laskennan heti vaalihuoneistojen sulkeuduttua kello 20. Vaalien alustavat tulokset valmistuvat illan ja yön aikana. Ehdokaskohtaiset tulokset julkaistaan alustavan ääntenlaskennan valmistuttua äänestysalueella.

• Kuntavaalien tulosilta järjestetään 9.4. Kuntatalossa. Puolueiden puheenjohtajat saapuvat Kuntatalolle kello 20–20.30. He osallistuvat illan aikana suoriin tv- ja nettilähetyksiin. Tilaisuuteen on kutsuttu myös eduskunnan ulkopuolisten pienpuolueiden edustajat. Mukana tulosillassa on myös Kuntalehden toimitus. Seuraa vaali-illan tapahtumia Twitterissä ja Facebookissa @kuntalehti.

• Tarkastuslaskennan valmistuttua kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalien tuloksen keskiviikkona 12.4. viimeistään kello 18 alkavassa kokouksessa.

• Valtuutetuiksi ja varavaltuutetuiksi valittujen on tehtävä ilmoitus vaalirahoituksestaan Valtiontalouden tarkastusvirastolle viimeistään 12.6.

MARTTA NIEMINEN