kunnan töissä

Kriisiviestinnässä alku on tärkeä

Meeri Ylä-Tuuhonen kuva: Rami Marjamäki

Tiedottaja Tetti Tuhkio on työskennellyt 13 vuotta Nokian kaupungilla. Hän aloitti määräaikaisena tiedotussihteerinä vuonna 2004. Nykyään Tuhkion vastuulla ovat Nokian kaupungin viestinnän suunnittelu, kehittäminen ja toteutus. Runsaan 33 000 asukkaan kaupungissa viestinnästä vastaa viime kädessä kaupunginjohtaja. Tetti Tuhkio on valmistunut yhteisöviestijäksi Jyväskylän yliopistosta.

Miten kuntaviestintä on kehittynyt Nokian-vuosinasi?

- Kun tulin Nokialle, puhuttiin vielä tiedottamisesta. Siitä on päästy jo viestintään, ja nyt olemme kovaa vauhtia menossa vuorovaikutuksen suuntaan. Syksyllä kysyimme asukkailta kaupungin tarjoamista palveluista. Nokialla kokoontuvat myös asiakasraadit ja järjestämme keskustelutilaisuuksia esimerkiksi kaavoituksesta, taloudesta ja digitalisaatiosta. Mielestäni saisimme vielä lisätä sähköisen vuorovaikutuksen ja osallistumisen mahdollisuuksia.

Mistä olet innostunut työssäsi juuri nyt?

- Meillä on juuri alkamassa kotisivu-uudistus. Odotan siltä todella paljon. Vaikka töitä on tiedossa runsaasti, uskon, että lopputulos palkitsee. Kaupungin nykyiset kotisivut ovat vanhanaikaiset. Ne toimivat huonosti esimerkiksi älypuhelimissa.

Miten työsi on muuttunut 13 vuodessa?

- Aluksi tein viestintää yksin, mutta en enää. Nykyään asiantuntijaroolini korostuu. Autan ja tuen muita viestinnässä. Nokialla esimiehet ovat tietoisia viestinnän merkityksestä. He haluavat ja osaavat viestiä itse. Erilaisia viestintäkanavia ja -välineitä tulee koko ajan lisää. Nokialla olemme edenneet sosiaalisen median käyttöönotossa varsin maltillisesti ja harkiten, mutta jatkossa sen käyttö kaupungin viestinnässä tulee varmasti lisääntymään.

Vieläkö Nokian kaupungin asukaslehdelle on tilausta?

- Kyllä on. Saan Hyvä asukas -lehdestä aina myönteistä palautetta. Se palvelee erityisesti niitä, jotka eivät käytä kaupungin kotisivuja. Uusille asukkaille se toimii taustoittavana tietopakettina. Lähetän tiedotuslehden postitse. Silloin lehti on vähän kuin henkilökohtaista postia. Haaveenani on tehdä siitä nykyistä verkkolehtimäisempi, sillä nyt se julkaistaan verkossa pdf-tiedostona.

Millaisia haasteita näet kuntaviestinnässä?

- Asukkaita on vauvasta vaariin. Myös palveluskaala ja viestintäkanavien määrä on laaja. Samaa viestiä pitää viedä hyvin monella tavalla esimerkiksi Facebookiin, Twitteriin, kaupungin kotisivuille, YouTube-kanavalle, mediatiedotteeseen, kaupungin tiedotuslehteen ja Instagramiin, jotta se tavoittaa halutut kohderyhmät. Riittämättömyyden tunne on yksi työni huonoista puolista.

Mitä Nokian vesikriisi opetti sinulle viestinnästä?

- Kriisiviestinnän on oltava tarkkaa ja nopeaa. Alku on tärkein. Silloin voi sanoa, että emme vielä tiedä tarkemmin, mutta ongelma on havaittu. Median kanssa toimimiseen pitää varata aikaa. Olin yllättynyt, miten virheellistä uutisointi oli. Se aiheutti turhaa sekaannusta. Yhteistyössä voimme välittää oikeaa tietoa kuntalaisille.

Miten voi viestiä riittävästi ja ajoissa?

- Viestinnän onnistumisen kannalta tärkeintä on, että viestintää mietitään heti alusta alkaen, on kyse sitten palvelun tuottamisesta tai työmaasta. Tällöin viestintää pystytään aikatauluttamaan ja voidaan ainakin yrittää saada tietoa oikeille kohderyhmille oikeaan aikaan. Jos perusasiat ovat kunnossa, viestiminen helpottuu ja myös mahdolliset yllätykset hoituvat helpommin.

Miten kerrotaan kunnallisesta päätöksenteosta, joka aika ajoin pitkittyy?

- Pohdin usein, miten päätöksentekoprosessit näyttäytyvät kuntalaisille, jotka eivät aina välttämättä tunne niitä. Nokialla on esimerkiksi keskusteltu uudesta kirjastosta yli kymmenen vuotta. Jos päätös ei ole lopullinen, korostan tiedotteissa aina, missä ja milloin asiaa seuraavan kerran käsitellään.

Miten kehittäisit kuntaviestintää?

- Meillä kunnissa on vielä paljon tekemistä asukkaan kuuntelemisessa. Viestinnän lähtökohtana pitäisi olla asukkaan tarve ja oikeus saada tietoa, eikä organisaation halu kertoa asioista. Tulevaisuudessa viestinnällä on entistä vahvempi rooli kunnan kehityksessä ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Viestinnän avulla pitää pystyä aktivoimaan ihmisiä. Hyvinvoivat kuntalaiset ovat elinvoimaisen kunnan edellytys. ♦

Faktat

Uusia tuulia kuntaviestinnässä

• Uusi kuntalaki edellyttää kunnilta entistä vuorovaikutuksellisempaa viestintää kesäkuun alusta alkaen.

• Kunnilla on velvollisuus ottaa käyttöön sähköinen Suomi.fi-palvelutietovaranto, johon eri organisaatiot tuottavat tiedot tarjoamistaan palveluista.

• Mahdollinen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus siirtää merkittävän osan palveluista sekä niiden viestinnästä kunnilta maakunnille.

• Tulevaisuuden kuntaviestinnässä painottunee asuminen, liikenne, ympäristöasiat sekä vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet.

Klikkaa kuvaa niin näet tarkemmat tiedot ja suuremmat kuvat

Faktat

Uusia tuulia kuntaviestinnässä

• Uusi kuntalaki edellyttää kunnilta entistä vuorovaikutuksellisempaa viestintää kesäkuun alusta alkaen.

• Kunnilla on velvollisuus ottaa käyttöön sähköinen Suomi.fi-palvelutietovaranto, johon eri organisaatiot tuottavat tiedot tarjoamistaan palveluista.

• Mahdollinen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus siirtää merkittävän osan palveluista sekä niiden viestinnästä kunnilta maakunnille.

• Tulevaisuuden kuntaviestinnässä painottunee asuminen, liikenne, ympäristöasiat sekä vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet.

- Opin jatkuvasti uutta työskennellessäni kaupungin eri asiantuntijoiden kanssa, tiedottaja Tetti Tuhkio sanoo.
- Opin jatkuvasti uutta työskennellessäni kaupungin eri asiantuntijoiden kanssa, tiedottaja Tetti Tuhkio sanoo.