Valta keskittyy

Kunnallisten luottamustehtävien määrä on jatkuvasti vähentynyt. Yhä useampaan kuntaan tulee aiempaa vähemmän, mutta entistä vaikutusvaltaisempia luottamustehtäviä.

eero Karisto Piirros: Matti Pikkujämsä

Luottamushenkilöorganisaatioita on supistettu jo pitkään lautakuntia yhdistämällä. Yleistymässä on malli, jossa lauta- tai valiokuntiin valitaan vain valtuutettuja tai varavaltuutettuja.

Myös kuntaliitokset vähentävät päättäjien määrää. Kolmannes kunnista pienensi valtuustojensa kokoa.

Näkyvissä on trendi, jossa keskitytään kahteen lautakuntaan.

Toinen lautakunta käsittelee kunnan elinvoimaa eli elinkeinopolitiikkaa, maankäyttöä, infraa ja ympäristöasioita. Toisen vastuulla ovat kuntalaisten hyvinvointia eli kasvatusta, koulutusta, vapaa-aikaa sekä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat asiat. Sote-asiat ovat mukana siihen asti, kun ne todennäköisesti siirtyvät maakunnille.

Joskus lakisääteisiä lautakuntia on ollut jopa yli 20. Niiden lisäksi kunnissa on ollut kunnan itse tarpeellisiksi katsomia lautakuntia.

1990-luvulta lähtien kunnassa on pakko olla vain tarkastuslautakunta, joka tarkastelee kunnan hallintoa, sekä vaalilautakunta. Lisäksi useimmissa on lautakunnat sosiaali- ja terveysasioille, opetustoimelle, kulttuurille ja vapaa-aikatoimelle sekä yksi tai useampi teknisen sektorin lautakunta.

Kunnan asioille kasvot

Kuntiin tulee yhä enemmän koko- tai osa-aikaisia luottamushenkilöitä, joista pormestarit ovat vaikutusvaltaisimpia. He antavat myös kasvot sekä kunnalle että politiikalle.

- Luottamushenkilöiden määrän vähentämisen taustalla on myös pyrkimys antaa kasvot kunnan asioiden hoitamiselle, sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

- Henkilöitymisen arvioidaan lisäävän kiinnostusta, kun kuntalaisilla on selkeämpi käsitys siitä, ketkä asioita hoitavat, hän jatkaa.

Kiinnostuksen lisäämisen tarpeesta kertoo se, että kuntavaaleissa äänestysprosentti on kymmenkunta prosenttiyksikköä alhaisempi kuin eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleista puhumattakaan.

Lautakuntien määrän vähentämisellä haetaan myös keveyttä ja sujuvuutta organisaatioon sekä synergiaetuja.

Osassa kuntia on väistymässä näkemys, jonka mukaan ihannetilanteessa mahdollisimman moni osallistuu päätöksentekoon.

- Tämä on ollut tärkeä periaate. Tosin sen noudattamisessa on kuntien kesken suuria eroja, Pekola-Sjöblom sanoo.

- Kysymys on erilaisista demokratianäkemyksistä. Kuntalaisten mielenkiinnon nostaminen koetaan tärkeäksi. Tulevaisuudessa edustuksellisen demokratian rinnalla toivotaan kehitettävän kuntalaisten suoria vaikuttamistapoja. Kuntalaiset haluavat vaikuttaa myös vaalien välillä, esimerkiksi osallistumalla kuntansa palvelujen kehittämiseen.

Riskinä jääminen ulkokehälle

Nyt kunnat voivat ensimmäistä kertaa päättää valtuustonsa koosta tietyn raamin sisällä. Raami riippuu kunnan koosta. Peräti 94 kuntaa päätti pienentää ja vain kaksi kasvattaa valtuustoa.

Valtuustojen pienentämistä on arvosteltu siitä, että varsinkin pienemmissä kunnissa se vaikeuttaa pienten ryhmien mukaanpääsyä. Joidenkin arvioiden mukaan se ollut joillakin paikkakunnilla pienentämisen tarkoituskin.

Pekola-Sjöblom ymmärtää luottamushenkilöpaikkojen vähentämisen. Hänen mukaansa suuri päättäjämäärä suhteessa asukasmäärään voidaan joissakin kunnissa kokea päätöksenteon sujuvuuden kannalta hankalaksi.

- Osa luottamushenkilöistä voi kokea jäävänsä silloin päätöksenteon ulkokehälle. Pienet ryhmät pelkäävät, että asiat sovitaan ilman niitä.

Myös tasa-arvopykälä on tuottanut vaikeuksia pienemmissä kunnissa, joissa on ollut paljon luottamustehtäviä.

- Tiedän, että on ollut vaikeuksia löytää vähintään 40 prosenttia kumpaakin sukupuolta, Pekola-Sjöblom sanoo.

Pururadat ja teatterit

Yhä useammassa kunnassa sama lautakunta hoitaa kaiken kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyvän kirjastoista pururatoihin, nuorisotiloista museokokoelmiin. Ne ovat tehtäviä, joilla oli ennen omat lautakuntansa tai johtokuntansa.

Yksi suuri mullistus on ollut sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen niin viranhaltija- kuin lautakuntatasollakin. Samalla ovat loppuneet kasvatusneuvoloiden johtokunnat ja muut erilliset elimet.

Aloittavat valtuustot valitsevat vielä sote-lautakunnat, mutta niiden työt loppunevat maakuntauudistuksen myötä.

Teknisellä sektorilla on ollut karkeasti kolmenlaisia lautakuntia.

Tekniset lautakunnat ovat vastanneet kuntien infrastruktuurista, kiinteistöistä ja ylipäätään perustekniikasta. Lisäksi on ollut kaavoitukseen ja yleisemmin kaupunkisuunnitteluun keskittyviä lautakuntia.

Kolmas joukko on teknisen alan lupa-asioita käsittelevä kokonaisuus, jonka alueeseen kuuluvat lähinnä rakennus- ja ympäristöluvat sekä ympäristöterveydenhuolto.

Monessa kunnassa nämäkin kokonaisuudet niputetaan nykyisin yhteen. Tosin rakennuslupia ei voi myöntää sama elin, joka vastaa kunnan puolesta rakentamisesta.

Puolet lautakunnista hävinnyt

Kuntaliiton koordinoimassa ARTTU2-tutkimusohjelmassa on vertailtu lautakuntien määriä ohjelmaan sisältyvässä 40 kunnassa.

Vuosina 2005–2013 lautakuntien määrästä on huvennut yli puolet. Lautakuntien väheneminen on ollut käynnissä jo ennen vuotta 2005.

Osan pudotuksesta kuitenkin selittävät kuntaliitokset. Itsenäisten kuntien määrä tutkimusalueella väheni lähes kolmanneksella.

ARTTU2-tutkimuskunnissa oli vuonna 2005 keskimäärin 6,3 lautakuntaa, ja vuonna 2013 niitä oli 4,3.

Kuntaliitto käynnistää tänä keväänä uuden tiedonkeruun kuntien toimielimistä.

Lautakuntien määrän vähenemisen lisäksi luottamustehtävien määrään vaikuttavat muut elimet. Liikelaitosten johtokunnat ja kuntien omistamien osakeyhtiöiden hallitukset tarjoavat jonkin verran vaikutuskanavia luottamushenkilöille. Osin nekin tosin täytetään viranhaltijoilla ja ulkopuolisilla asiantuntijoilla.

Lisäksi on joukko lakisääteisiä ja vapaaehtoisia neuvostoja sekä neuvottelukuntia, joilla harvemmin on päätösvaltaa. ♦