[ Työ ja koulutus ]

- Budjettiriihen näkymä on opetus- ja kulttuuriministeriön sektorilla valoisa pitkästä aikaa. Ei ole tulossa uusia säästöjä ja vanhat on tehty, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. Hän on valinnut työhuoneeseen Kiasman kokoelmista Jenni Hiltusen teoksia.
- Budjettiriihen näkymä on opetus- ja kulttuuriministeriön sektorilla valoisa pitkästä aikaa. Ei ole tulossa uusia säästöjä ja vanhat on tehty, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. Hän on valinnut työhuoneeseen Kiasman kokoelmista Jenni Hiltusen teoksia.

Päättäjä vastaa

”Leikkaukset

ovat takanapäin”

Kuntalehden Päättäjä vastaa -sarjan aloittaa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, kok. Vihreiden kansanedustaja Emma Kari haastaa hänet kolmella kysymyksellään. Grahn-Laasonen istuu Forssan kaupunginvaltuustossa ja Kari Helsingin valtuustossa.

Martta Nieminen

Kuvat: Liisa Takala

Emma Kari:

Ammatillisen koulutuksen jättileikkaukset heikentävät ammatillisen koulutuksen saavutettavuutta. Miten taataan työllistymistä turvaava ammattitutkinto myös syrjäseutujen pojille?

Sanni-Grahn Laasonen:

- Saimme juuri Opetushallituksen tilastot, että tänä vuonna tässä vaiheessa 98,7 prosenttia peruskoulun päättäneistä on saanut opiskelupaikan toiselta asteelta. Paikkoja edelleen etsitään niin, että jokainen käytännössä sen saa. Tämä osoittaa sen, että koulutustakuu toimii hyvin. Koulutuksen järjestäjillä on vähemmän mahdollisuuksia valita vain osa opiskelijoista. Tämä on ollut myös yhteinen ponnistus. Kunnat ovat ottaneet kiitettävästi vastuuta, että huolehditaan peruskoululaisista vähän kuin saattaen toiselle asteelle. Ongelma on kuitenkin siirtynyt askeleen eteenpäin. Erityisesti ammatillinen koulutus jää liian usein kesken.

- Tämä vuosi on ollut ammatillisessa koulutuksessa varmasti vaikein, koska 190 miljoonan euron säästöt ovat tulleet voimaan. Ensi vuoden osalta tilanne näyttää valoisammalta kuin tänä vuonna, sillä ammatillisen koulutuksen reformi eli kokonaisuudistus tulee voimaan. Se on suurin koulutusuudistus kahteen vuosikymmeneen. Se tuo koulutuksen järjestäjille enemmän työkaluja huolehtia paitsi nuorisoikäluokan kouluttamisesta, mutta myös aikuisväestön täydennys- ja uudelleenkoulutuksesta.

- Tilanne edellyttää jatkuvaa uudelleentarkastelua, koska ikäluokat pienenevät ja väestö muuttaa kasvukeskuksiin. Paikoista on eniten pulaa suurissa kaupungeissa, joissa väestö kasvaa. Erityisesti nuoret muuttavat koulutuksen perässä.

- On tärkeää huolehtia alueellisesta saavutettavuudesta eli siitä, että mahdollisuudet olisivat mahdollisimman tasavertaiset asuinpaikasta riippumatta ja että toisen asteen koulutus ei karkaisi liian kauas. Nuorten kohdalla puhutaan pääsääntöisistä alaikäisistä. Toisen asteen koulutus pitäisi lähtökohtaisesti pystyä suorittamaan kotoa. Tietysti kaikkein syrjäisimmät alueet Pohjois- ja Itä-Suomessa ovat sellaisia, joissa ei luonnollisestikaan voida tarjota kaikkia aloja.

Emma Kari:

- Peruskoulu eriarvoistuu. Lapsille tarjottavan opetuksen määrä, valinnaisaineiden valikoima ja opetuksen tukipalveluiden saatavuus vaihtelevat asuinpaikan mukaan. Miten hallitus aikoo pysäyttää oppimistulosten laskun ja -tulosten eriytymisen?

Sanni-Grahn Laasonen:

- Oppimistulosten kääntäminen uudelleen nousuun on vahvasti agendalla nyt, kun uudet opetussuunnitelmat on otettu ja otetaan käyttöön.

- Suomalaisessa peruskoulussa on edelleen maailman huippua olevat oppimistulokset, ja meillä on maailman parhaat opettajat, mutta viimeisimmässä Pisassa näyttäytyi kolme tasa-arvohaastetta. Ensinnäkin tyttöjen ja poikien oppimiserot nostavat huolen pojista. Ensimmäistä kertaa Pisa-tutkimuksessa Suomessa on tunnistettu alueiden väliset oppimiserot eli pääkaupunkiseudulla on paremmat oppimistulokset kuin muualla Suomessa. Kolmas haaste on sosioekonomisen taustan vahvistuminen, mikä on ehkä vakavin haasteista. Suomalainen peruskoulu onnistui ennen tasaamaan lähtökohtaeroja paremmin kuin nyt.

- Hallitus kaksinkertaisti puoliväliriihessä niin sanotut tasa-arvoavustukset eli avustamme jatkossa 30 miljoonalla eurolla heikoimmilla ja haastavimmilla alueilla toimivia kouluja. Tavoitteena on lisätä opettajia, erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia sinne missä tarve on kaikkein suurin.

- Tällä hallituskaudella on varjeltu kuntien valtionosuuksia eli koulutuksen perusrahoitusta. Se on ollut mielestäni oikea valinta, koska se on turvannut niin peruskoulun kuin lukionkin rahoitusleikkauksilta.

- Tiukka taloustilanne on näkynyt läpileikkaavasti koko yhteiskunnassa. Kunnat ovat olleet ahtaalla ja valtio on velkaantunut. Tietenkin se on näkynyt koulujen arjessa, valitettavasti. Nyt näkymä on kuitenkin tästä eteenpäin valoisampi, koska leikkaukset ovat takanapäin. Uusia ei ole näköpiirissä. Toivon, että resurssinäkymä olisi positiivisempi myös kunnissa nyt kun kuntatalous vahvistuu eri toimien seurauksena.

- Olen hyvin tiukka siitä, että koulutuksen järjestäjillä on vastuu siitä, että oppimisympäristöt ovat turvallisia ja terveellisiä. Kunnat koulutuksen järjestäjinä vastaavat kiinteistöistä. Kunnilla on vastuu siitä, että oppimisympäristöt laitetaan kuntoon sekä uuden opetussuunnitelman mukaisesti moderneiksi, nykyaikaisiksi, oppimista tukeviksi, uusia opetussuunnitelmia toteuttaviksi, mutta myös sisäilmaltaan puhtaiksi ja terveiksi.

Emma Kari:

- Miten se, että päivähoito-oikeutta on rajattu ja ryhmäkokoja kasvatettu lisää vanhempien halua tuoda lapsensa varhaiskasvatukseen?

Sanni Grahn-Laasonen:

- Varhaiskasvatukseenkin on kohdistunut säästötoimia tässä tiukassa taloudellisessa tilanteessa, mutta samanaikaisesti varhaiskasvatus laadullisesti on kehittynyt huimin askelein. Tästä syksystä alkaen varhaiskasvatuksessa on käytössä ensimmäistä kertaa omat opetussuunnitelmat, virallisemmin varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Tämän kesän alussa tuli varhaiskasvatuksen selvityshenkilöiden esitys tiekartaksi kehittämiseen. Osallistumisastetta nostetaan, lastentarhanopettajien koulutusmääriä lisätään ja varhaiskasvatusmaksuja alennetaan.

- On tärkeää vahvistaa vanhempien luottamusta varhaiskasvatukseen, koska varhaiskasvatuksesta on paljon hyötyä lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle.

Kansanedustaja Emma Kari muistuttaa, että peruskoulun vahvuus on sen yhtenäisyys ja siksi eriytymiskehitys on pysäytettävä. - Hallituksen päätös palauttaa itse leikkaamansa tasa-arvorahat ei riitä ratkaisemaan ongelmaa, hän sanoo.
Kansanedustaja Emma Kari muistuttaa, että peruskoulun vahvuus on sen yhtenäisyys ja siksi eriytymiskehitys on pysäytettävä. - Hallituksen päätös palauttaa itse leikkaamansa tasa-arvorahat ei riitä ratkaisemaan ongelmaa, hän sanoo.
- Kunnilla on vastuu siitä, että oppimisympäristöt laitetaan kuntoon, muistuttaa Sanni Grahn-Laasonen.  Seinällä on Albert Edelfeltin maalaus hänen Berta-sisarestaan.
- Kunnilla on vastuu siitä, että oppimisympäristöt laitetaan kuntoon, muistuttaa Sanni Grahn-Laasonen. Seinällä on Albert Edelfeltin maalaus hänen Berta-sisarestaan.