Syntyvyyden lasku ja eliniän piteneminen, alueellisten erojen kasvu, sukupuolen ja sosioekonomisen taustan vaikutukset oppimistuloksissa, homekoulut ja vanhenevat opetusvälineet, digitalisaation ja tekoälyn tuomat muutokset työelämälle. Siinä muutamia tekijöitä, jotka haastavat perusopetusta tulevaisuudessa.

                   *                   *                   *

Perinteiset luokkahuoneet ovat historiaa, kun uusien koulujen suunnittelun filosofia lähtee joustavista oppimisympäristöistä, oppilaista itsestään ja yhdessä tekemisestä erilaisissa ryhmissä. Muunneltavat, avoimet ja värikkäät tilat tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää teknologiaa ja opetusmetodeja monipuolisesti. Kontaktimuovia kuluu yhä vähemmän.

Monella pienellä kunnalla on edessään tilanne, jossa on järjestettävä perusopetus vain kouralliselle lapsia. Pitkät koulukyydit tai etäopetus eivät yksin ratkaise ongelmaa, vaan tilanne edellyttää uudenlaista ajattelutapaa ja ratkaisuja. Kuntien ja koulujen täytyy löytää luonteva tapa verkostoitua, jakaa vahvuuksiaan ja kokeilla sellaisia yhteistyön muotoja, jotka nyt törmäävät juridiikkaan.

                   *                   *                   *

Peruskoululle kuuluu opetuksen lisäksi myös kasvatustehtävä, ja se korostuu maailmassa, jossa ihmisen rooli suhteessa datan määrään, sen käsittelyyn ja ymmärtämiseen muuttuu nopeammin kuin huomaammekaan. Sosiaaliset taidot ja kyky jatkuvaan, koko eliniän kestävään oppimiseen korostuvat. Koulun tulisi antaa valmiudet mielekkääseen elämään, kuten tämän lehden kolumnistimme Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen sanoo.

Kuntien tehtäväkentässä sivistysrooli korostuu entisestään, kun sote siirtyy maakunnille. Samalla paine kuntatalouden sopeuttamiselle jatkuu ja viimeaikaisista merkittävistä valtionosuuksien leikkauksista suuri osa on kohdistunut juurikin opetus- ja kulttuuritoimeen. Kunnille on kyllä jaettu valtionavustuksia esimerkiksi perusopetuksen kehittämishankkeisiin, mutta käytetty malli on byrokraattinen ja lisää pahimmillaan alueellisia eroja, kun rahoitusta jaetaan vain osalle kuntia.

                   *                   *                   *

Tällä hetkellä perusopetuslakiin tehdään yksittäisiä uudistuksia, mutta lakia olisi syytä tarkastella kokonaisuutena, jotta ennakointi ja reagointi muuttuvan maailman haasteisiin onnistuu. Lakiuudistus ei kuitenkaan yksin riitä turvaamaan tulevaisuuden Pisa-tuloksia, jos kunnat ovat eriarvoisessa asemassa.

Marja Honkakorpi, päätoimittaja

Kirjoitus on Kuntalehden 9/2017 pääkirjoitus