Irmeli Salo kantaa Talouselämässä huolta digitalisaatiosta: ”Suomen hallitus haluaa ajaa koko maan digiaikaan. Julkisten palveluiden kuten verohallinnon, Kelan ja Trafin paperisten kirjepostien sijaan kansalaiset velvoitetaan oman sähköisen postilaatikon käyttöön.” Hyvä että joku kantaa huolta, mutta ei digitalisaatio ole sellainen asia, joka tapahtuu keisarin tai edes Suomen hallituksen määräyksin. Se tapahtuu meistä kaikista huolimatta ja jollemme ole hereillä, aivan huomaamatta. Saloa komppaan siinä mielessä, että kunnissa tulee kantaa huolta kuntalaisten ja meidän elinkeinojen kehittäjien piirissä yritysten digiosaamisesta, mutta ajatuksen aikajännettä tulee ulottaa kauemmas.

 

Digitalisaatio on läsnä tässä päivässä, mutta se ei ole vain sähköisiä lomakkeita, sosiaalista mediaa, sähköisiä postilaatikoita tai älykkäitä jääkaappeja, joilta voi tekstiviestein kysäistä, olisiko maitokaupassa syytä pysähtyä työmatkalla. Digitalisaatio on paljon muuta ja tulee muuttamaan maailmaamme perusteellisesti siellä tulevaisuudessa.

 

Meillä oli viime viikolla ilo kuunnella Keski-Suomen tulevaisuusuusfoorumilla Timo Seppälää joka työskentelee mm. ETLA:ssa globaalien arvoketjujen ja verkostojen parissa (ei siis se antidoping-tyyppi). Seppälä johdatteli meitä alustatalouden käsitteen piiriin, josta on tulossa digitaalisen maailman tapa tuottaa ja jaella palveluja. Seppälä konkretisoi alustataloutta vertaamalla sitä toriin digitaalisessa muodossa. Niillä toreilla toimijat luovat, tarjoavat ja ylläpitävät toisinaan täydentäviä tuotteita ja palveluja eri jakelukanaviin ja markkinoille yhteisten pelisääntöjen ja käyttäjäkokemusten puitteissa.

 

Torihan on mukava ajatus. Moni meistä nauttii torilla käymisestä: aamukahvit Akuliinassa, sanailua hanskakauppiaan kanssa, maistiaiset juustoautosta, kilo jauhelihaa Roinilan lihatiskiltä, puntti porkkanoita ja mustaa makkaraa mukuloille. Ei hullumpaa digitalisaatiota, mutta ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin.

 

Kun asioimme digitaalisen torin lihakauppiaan luona tai hörppäämme kahvit digitaalisessa kahvilassa, meistä kertyy tietoa. Arkisia asioita kuluttaessamme hyväksymme huomaamattamme ehtoja, joiden nojalla se tuttu digitaalinen kauppias voi antaa kulutustietomme, paikkatietomme, jopa henkilökohtaisina pitämiämme tietoja eteenpäin kolmansille osapuolille. Konkreettisia esimerkkejä ovat Google ja Facebook. Jos haen Googlesta juhlamekkoa koossa 48 , huomaan pian että Facebookin mainosvirtaan ilmaantuu plus size vaatekauppojen mainoksia. Ihan ilman lupaani Google on kertonut Facebookille, että en ole mikään ”kuivan kesän orava”. Kolmansille osapuolille myyvät tietojaan myös digiajan hitit Airbnb ja Uber ja tienaavat meidän vapaaehtoisesti luovuttamillamme tiedoilla.

 

Otetaan toinen esimerkki. Digitalisaation ajatellaan muuttavan maailmaamme jopa niin radikaalisti, että jatkossa emme enää omistaisi mitään vaan ostaisimme palveluja: traktoripalvelua, autopalvelua, älyasuntopalvelua, jne.. Joku tuottaisi meille palveluna laitteen tai asian, johon kuuluisi tuotteen käyttöoikeus määräajaksi, huoltoon vientivelvollisuus tai siivousvelvollisuus määräajoin ja kaikkea tekemäämme valvottaisiin digitaalisin laittein. Jos et maksaisi laskuasi, pysähtyisi traktorisi kesken kevätkylvön tai kauppareissu olisi tehtävä apostolinkyydillä. Ja voi hyvänen aika, kun joku vielä oivaltaisi tarkkailla ja tallentaa elämämme älyasuntopalvelussa ja myydä sitä tietoa eteenpäin kolmansille osapuolille. Johan sitten olisi markkinat…

 

Nämä tulevaisuuden näkymät saattavat näyttää sen verran kaukaisilta, että on helpompi motkottaa Suomen hallituksen ajamasta digiloikasta ja asettua poikkiteloin suhteessa digitalisaatioon. Kun kuitenkin maailmalla alustoja jo tehdään kiivasta vauhtia ja kun Suomen yrityksistä vain 11 %:lla on digitalisaation ymmärtäjiä (julkisesta sektorista puhumattakaan), olen huolissani. Uusilla digitaalisilla toreilla piilee suuri mahdollisuus businekselle, mutta miten käykään niille jotka jäävät junasta.

Anna-Liisa Juurinen, Jämsän kaupungin kehityspäällikkö

Twitter: @Anliisa

Kirjoitus on julkaistu alun perin Jämsä bloggaa -sivustolla

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*