Monissa perheissä eletään jännittäviä aikoja. Kouluun ilmoittautumiset ovat nimittäin käynnissä. Kun viisivuotias Alvin kertoo aikovansa tällä viikolla ilmoittautua esikouluun, hän hädin tuskin pysyy paikoillaan. Silmät säteilevät, ja poika hyppelee ilosta. Esikoulun aloittaminen on Alvinille iso asia. Hänen perheensä on kaksikielinen, he asuvat niin sanotussa kielisaarekkeessa ja Alvin aloittaa ruotsinkielisessä esikoulussa.

Nyt Alvinin ja kaikkien muiden tulevien koululaisten vanhempien on vain hoidettava ilmoittautuminen niin, ettei lapsen koulupaikkaa hukata.

Myös kunnissa kouluun ilmoittautuminen on tärkeä asia, johon panostetaan paljon. Kunnat pyrkivät tiedottamaan asiasta selkeästi ja mukavalla tavalla. Ne painattavat esitteitä ja tuottavat lyhyitä videoita, joiden avulla kouluun ilmoittautuminen on lasten leikkiä.

Mutta ei Alvinin äidille. Hän noudattaa kunnan verkkosivuilla olevia suomenkielisiä ohjeita, mutta ei kuitenkaan onnistu ilmoittamaan Alvinia ruotsinkieliseen esikouluun. Ei edes siitä huolimatta, että kyseessä on kunnallinen koulu, joka on ollut paikkakunnalla jo vuosia. Ruotsinkieliseen opetukseen ilmoittautumisen osalta tiedot osoittautuvat puutteellisiksi.

Onpa omituista, ajattelen ja alan käydä läpi kielisaarekkeiden verkkosivuja. Suomessa on 15 suomenkielistä kuntaa, jossa voi saada varhaiskasvatusta ja käydä peruskoulua ruotsin kielellä. Jotkin kunnista tarjoavat myös lukio-opetusta ruotsiksi. Huomaan tietenkin, että kaikilla kielisaarekekunnilla on suomenkieliset verkkosivut. Se on vielä täysin ymmärrettävää, ovathan ne yksikielisiä suomenkielisiä kuntia.

Kun sen sijaan yritän löytää tietoa ruotsinkielisestä koulutuksesta, hämmennyn. Ensinnäkin tiedonhakijan on osattava suomea. Toiseksi hänen tulee tajuta, että tiedot voivat olla minkä tahansa otsikon alla. Kolmanneksi on mahdollista, että mitään tietoa ei ole, koska koulutuksen järjestäjä on yksityinen. Joillakin verkkosivuilla on käytävä kaikkien päiväkotien nimet läpi ja itse päätellä, että jos ruotsinkielinen nimi löytyy, paikkakunnalla on todennäköisesti ruotsinkielistä varhaiskasvatusta.

Kolme kuntaa erottuu joukosta, koska niiden verkkosivuilla voi valita kielen. Valitsen ruotsin, jolloin avautuu lyhyt tiivistelmäsivu, jossa on linkit ruotsinkieliseen toimintaan. Ajattelen, että tämähän on yksinkertainen ratkaisu ja löydän, mitä olen etsimässä.

Nyt minua kiinnostaa, miten kielisaarekekunnat tiedottavat kouluun ilmoittautumisesta. Jatkan sivujen tutkimista. Kaikki kunnat tiedottavat milloin, missä ja miten ilmoitus tehdään. Suomeksi. Kielisaarekekunnista vain kaksi esittelee ruotsinkielistä koulutusta ruotsiksi. Kaikki muut kunnat tiedottavat asiasta vain suomeksi, eikä useiden kuntien sivuilla mainita ruotsinkielistä koulutusvaihtoehtoa.

Sitä en ymmärrä lainkaan.

Suomenkielinen kunta voi syystä olla ylpeä ruotsinkielisestä koulutuksestaan. Olipa koulutus kunnallista tai yksityistä, se parantaa kunnan asukkaiden sosiaalista kestävyyttä. Koulutuksen tarjoaminen molemmilla kotimaisilla kielillä lisää monien silmissä kunnan houkuttelevuutta. Nyt kun monet alat kärsivät työvoimapulasta, kuntien tulisi ymmärtää kilpailla tälläkin tasolla. Kuntien ei kannata pantata tietoa, joka voi ratkaista asuinpaikan valinnan. Sen sijaan niiden pitäisi verkkosivuillaan kertoa näkyvästi eri koulutusvaihtoehdoista. Ruotsinkielinen koulutus ei ole mitä tahansa, se on koulutusta toisella kotimaisella kielellä!

Alvinin perheen tavoin monille juuri ruotsinkielisen koulutuksen saatavuus on ollut ratkaisevaa päätöksessä ostaa asunto täältä kielisaarekekunnasta. Tästä kuntakin varmasti kiittää. Alvinin isähän työskentelee alalla, joka kärsii huomattavasta henkilöstöpulasta. Alvinin isä on lääkäri.

Karin Ihalainen, hankepäällikkö, Kielisaareke-hanke

Lisää Kielisaareke-hankkeessta