Kasvuun 17 miljoonaa

Työttömyys on riivannut Keski-Suomea muuta maata kovemmin, mutta nyt yritysten liikevaihdot ovat kääntyneet kasvuun ympäri maakuntaa. Kasvua pitäisi ruokkia kaikin mahdollisin tavoin. Vipuvoimaa kasvun vauhdittamiseen on tarjolla myös Euroopan unionin rakennerahastoista. Kyse ei ole nappikaupasta. Unionin alueella jaetaan rahastojen kautta noin 60 miljardia euroa aluekehittämisrahaa vuosittain.

Suurin osa siitä menee köyhille Itä-Euroopan maille.

Meillekin rahoja suunnataan, vaikka Suomi onkin nettomaksaja. Ohjelmakaudella 2014-2020 Keski-Suomen kehittämiseen on käytettävissä noin 120 miljoonaa euroa. Kestävää kasvua ja työtä -ohjelman (Euroopan Aluekehitysrahasto EAKR ja Euroopan sosiaalirahasto ESR) rahoitus on 80 miljoonaan euroa. Maaseudun kehittämiseen on varattu 40 miljoonaa euroa. Vuositasolla rahaa on siis käytössä 17 miljoonaa euroa Keski-Suomen kasvun, työllisyyden ja maaseudun kehittämiseen.

Mihin miljoonat menevät?

Rahastojen käyttöä ohjaavat EU:n ja valtion linjaukset. Tällä kaudella neljännes rahastojen kautta jaettavista varoista suunnataan ilmastonmuutosta hillitseviin hankkeisiin. Siksi erityisesti biotalouden ympärille rakennettavat kehittämishankkeet ovat rahoittajien suosiossa.

Rahoitettavien hankkeiden täytyy läpäistä ohjelma-asiakirjojen seula. Niillä rajataan rahojen käyttöä, ja sieltä tulee se kuuluisa hankkeisiin liittyvä byrokratia. Yrittäjyyden edellytyksiä halutaan kohentaa, mutta säädökset hankaloittavat monesti rationaalista ja maalaisjärkistä kehittämistä.

Keski-Suomen maakuntavaltuusto on linjannut, että täällä rahoitusta suunnataan biotalouteen, digitalouteen, osaamiseen, matkailuun sekä hyvinvointipalveluihin. Tavoitteena on luoda maakuntaan rakennerahastorahoituksen avulla 2 000 uutta yritystä, 10 000 uutta työpaikkaa ja lisätä vientituloja miljardilla eurolla.

120 miljoonan jakamisesta tehdään päätökset maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR), sen sihteeristössä, maakuntahallituksessa ja ELY-keskuksessa.

MYR on lakisääteinen, maakunnallinen toimielin, jonka tehtävänä on linjata maakunnan kehittämistä ja EU-tukien kohdentamista. Maakuntahallituksen asettamassa MYRrissä ovat edustettuina kunnat, valtionhallinto sekä työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. MYR päättää ohjelmien painotuksesta toimeenpanosuunnitelmassaan. Keski-Suomen erikoisuutena ovat MYRrin alaisuudessa toimivat työryhmät metsäbiotalouden ja ruokasektorin kehittämiseksi. Työryhmien jäsenet ovat pääosin yrittäjiä, jotka tuovat asiantuntemustaan maaseudun kehittämisohjelman toteutukseen.

Hankebyrokratia haittaa

Pääosan hankevalinnasta hoitaa rahoittajien (maakuntaliitto, ely-keskus) yhteinen sihteeristö. Hanketta arvioidaan sihteeristössä kahteen otteeseen: sopiiko hanke ohjelman valintakriteereihin, maakuntastrategian painotuksiin ja kaikkien kehittämistoimenpiteiden kokonaisuuteen.

MYRrin puheenjohtajana olen puheoikeudella sihteeristön kokouksissa mukana. Hankkeiden valinta ja arviointi sujuu rutiinilla. Valitettavasti hakemusten määrää ovat karsineet hankemaailmaan liittyvä byrokratia, alentuneet tukitasot ja vaatimus suuremmasta omarahoituksesta.

Minusta tuntuu, että hankebyrokratian takia aitoja kehittämishankkeita jää rahoituksen ulkopuolelle, kun hankemaailma ja yrittäminen eivät kohtaa. Jääköhän liian suuri osa kehittämisrahoituksesta edelleen pönkittämään hankeammattilaisia, kuten koulutusorganisaatioita ja julkisen sektorin organisaatioita? Kehittämisraha on tehotonta silloin, jos suurimmaksi saavutukseksi jää hanketyöntekijän työllistyminen.

Yritysten, kuntien elinkeinotoimen ja kehittämisyhtiöiden nykyistä aktiivisempi mukaan saaminen olisi tärkeää. Hankeammattilaisten ja elinkeinoelämän törmäyttämiseen pitäisi tehdä lisää töitä, jotta saamme kehittämisrahoista paremmin vipuvoimaa Keski-Suomen kasvun tukemiseksi.

Mikko Tiirola, maakunnan yhteistyöryhmän pj., Petäjävesi

Kirjoitus on julkaistu myös Keski-Suomen liiton blogissa.