Covid-19-pandemia on osoittanut, kuinka haavoittuvia ja toisistamme riippuvaisia olemme. Näinä haastavina aikoina meidän on yhdistettävä voimamme, jotta voimme edetä kohti aidosti kestäväpohjaista, selviytymiskykyistä ja osallistavaa yhteiskuntaa. Euroopan on nostettava ambitiotasoa ja nopeutettava vihreää siirtymää.

On tuettava kaikkia alueita ja kuntia, jotta EU ja paikallistaso ottavat entistä vahvemman johtoaseman ilmastonmuutoksen torjunnassa. On tärkeää vahvistaa asemia globaalina markkinajohtajana vihreässä taloudessa, joka luo työpaikkoja ja tukee Euroopan elpymistä.

                     *          *          *

Tuoreimmat tiedot osoittavat, että vuosi 2019 oli Euroopassa mittaushistorian lämpimin. Maanosamme ilmasto lämpenee nopeammin kuin maailmassa keskimäärin. Vaikka maapallon lämpötila on noussut keskimäärin 1,1 celsiusastetta suhteessa esiteolliseen aikaan, Euroopassa se on noussut lähes 2,0 celsiusastetta.

Erityisen voimakasta lämpeneminen on arktisilla alueilla, missä merijää ja lumi sulavat ennennäkemättömällä vauhdilla. Tämä uhkaa herkkää elinympäristöä, vapauttaa ilmakehään hiilidioksidia ja metaania sekä kiihdyttää merenpinnan nousua. Ilmastonmuutoksen seurauksena yhä useammat maat kärsivät suurista helleaalloista, kuivuudesta ja vesipulasta. Tulvat, voimakkaat myrskyt ja maastopalot vahingoittavat ympäristöämme.

Paitsi että nykyisellä elämäntavallamme on tuhoisia vaikutuksia ilmastoon, se vaikuttaa myös terveyteemme, sillä viime vuonna ilman saastuminen aiheutti EU:ssa yli 400 000 ihmisen ennenaikaisen kuoleman.

                     *          *          *

On aika nopeuttaa muutosta kaikkialla Euroopassa, kaikilla alueilla ja kaikissa kunnissa ja kaupungeissa. Vuonna 2007 EU:n johtajat sopivat energiaa ja ilmastoa koskevien 20-20-20-tavoitteiden saavuttamisesta vuoteen 2020 mennessä. EU on saavuttanut tavoitteensa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta.

Uusiutuvien energialähteiden osalta viimeisimmät raportit vahvistavat, että 20 prosentin tavoite on jo ylittynyt. EU:n uutena kasvustrategiana toimivan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.

Tämä edellyttää, että fossiilisia polttoaineita suosivat EU:n tuet on lopetettava, ja kaikkia hiilialueita on tuettava, jotta niiden työpaikat ja paikallistalous eivät olisi enää riippuvaisia fossiilisista polttoaineista.

                     *          *          *

Vaikka EU ei ole saavuttanut 20 prosentin energiatehokkuustavoitetta, se pyrkii tähän kaikin tavoin toteuttamalla perusparannusaallon eli EU:n uuden toimenpidepaketin, jonka tarkoituksena on tukea Euroopan rakennuskannan laajamittaista kunnostamista, luoda työpaikkoja, elvyttää paikallisyhteisöjä ja myös vähentää hiilidioksidipäästöjä, säästää energiaa ja lopettaa energiaköyhyys. Yhteisin toimin on osoitettu, että EU voi sovittaa talouskasvun yhteen hiilidioksidipäästöjen merkittävän vähentämisen kanssa.

                     *          *          *

Glasgow’ssa nyt marraskuussa pidettäväksi suunnitellun YK:n ilmastohuippukokouksen oli tarkoitus tarjota tilaisuus asettaa kunnianhimoisempia ympäristötavoitteita ja näyttää, miten kaupungit ja muut kunnat toteuttavat ilmastotoimia. Näissä Covid-oloissa tuo suurtapahtuma siirtyi vuodella.

EU:n kuntien ja alueiden äänitorvena toimivan Euroopan alueiden komitean puolesta vahvistamme sitoutumisemme Pariisin ilmastosopimukseen. Euroopan on oltava yhtenäinen käsitellessään ilmastotavoitteita sekä niiden rahoitusta ja toteuttamista. Lisäksi tarvitsemme edelläkävijäkaupunkeja ja -alueita, jotka osoittavat, miten muutos tehdään ja samalla auttavat myös muita.

                     *          *          *

Saksan EU-puheenjohtajakaudella, joka päättyy vuoden lopussa, on esitetty uusia kunnianhimoisia energia-, ilmasto- ja ympäristötavoitteita vuodelle 2030. Tarkoituksena on vauhdittaa kiertotaloutta, palauttaa biologinen monimuotoisuus ja parantaa kykyä selviytyä tulevista pandemioista samalla kun luodaan työpaikkoja ja vähennetään hiilidioksidipäästöjä.

EU:n puheenjohtajat ja jäsenvaltioiden johtajat kokoontuvat 10.-11. joulukuuta päättämään, hyväksytäänkö tämä tavoite. Näkemyksemme on selkeä: vähintään 55 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna on saavutettavissa ja keskeinen tekijä tarvitsemamme kestävän elpymisen kannalta.

                     *          *          *

Rahoituksen osalta ei voida enää odottaa. EU:n kansalaiset ovat kuilun partaalla pandemian seurausten vuoksi. EU:n pitkän aikavälin talousarviosta ja elpymispaketista on päästävä viipymättä lopulliseen sopimukseen. Varojen on oltava käytettävissä vuoden 2021 alkupuoliskolla. Muutoin EU:n apu paikallisyhteisöjen suojelemiseksi ja taloutemme turvaamiseksi tulee liian myöhään.

EU:n talousarviota koskevissa nykyisissä ehdotuksissa 30 prosenttia varoista on osoitettu ilmastotoimiin. Next Generation EU -elpymisvälineen menoista vähintään 37 prosenttia on ilmastoon liittyviä. Kyseessä on poikkeuksellinen paketti, jolla on selkeä viesti: kaikki alueet ja kunnat tarvitsevat vihreää elpymistä.

                     *          *          *

Jotta ilmastoneutraaliuteen siirtyminen onnistuisi, on otettava huomioon kaikki hallintotasot, mutta erityisesti paikallis- ja aluehallinto. Kunnat ja alueet ovat olleet koronaviruksen torjunnan eturintamassa. Ne ovat etulinjassa myös ilmastonmuutokseen ja biologisen monimuotoisuuden häviämiseen liittyvässä hätätilassa.

Kunnat ja alueet ovat jo osoittaneet käytännössä halunsa kunnianhimoisempiin ilmastotavoitteisiin ja -toimiin. On jatkettava niiden tukemista EU:n tasolla, jotta voidaan varmistaa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on tehokas ja että se toteutetaan paikallisesti.

                     *          *          *

Onkin ratkaisevan tärkeää ottaa kunnat ja alueet mukaan elpymissuunnitelmien laatimiseen ja EU:n ensisijaisten investointien toteuttamiseen. On myös tärkeää vahvistaa koheesio- ja aluerahastojen mekanismeja, jotta kunnilla ja alueilla olisi mahdollisuus hyödyntää EU:n varoja suoraan juuri siksi, että paikallis- ja alueviranomaiset tuntevat ruohonjuuritason todellisuuden parhaiten.

Vain toimimalla yhdessä ilmastonmuutosta vastaan voimme voittaa kamppailun, jota meillä ei ole varaa hävitä.

Kirjoittajat:

 

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja, kreikkalaisen Keski-Makedonian aluejohtaja Apostolos Tzitzikostas

Alueiden komitean Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Markku Markkula

Kuvat: (c) EU

Avatar
Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.