Kuntavaalit ovat todellinen kansanvallan voimannäyte. Kaikki noin 30 000 ehdolle asettuvaa ansaitsevat arvostuksemme halustaan yhteisten asioiden hoitoon ja äänestäjien valinnanvaran kasvattamisesta. Kunnallinen itsehallinto on jo 1860-luvulta saakka muodostanut suomalaisen demokratian kivijalan. Se toteuttaa perustuslakimme määräyksiä yksilön oikeudesta vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.

Kunnan- ja kaupunginvaltuutetut ovat solmukohtia laajassa inhimillisessä verkostossa, johon tuttavuus-, ystävyys- ja sukulaissuhteiden kautta kytkeytyy suurin osa suomalaisista. Lähes 9 000 valtuutettua edustavat äänestäjiä huomattavasti eduskuntaa laajemmin, puhuttiin sitten poliittisista näkemyksistä, iästä, asuinpaikasta, koulutuksesta, ammattitaustasta tai harrastuksista.

Kuntapolitiikassa päättäjien tilivelvollisuus toteutuu eduskuntaa konkreettisemmin, sillä valtuutettu tuntee äänestäjänsä henkilökohtaisesti huomattavasti kansanedustajaa todennäköisemmin. Kun yhtä parlamentaarikkoa kohden on noin 27 500 kansalaista, kunnissa yhtä valtuutettua kohden on kunnasta riippuen 45–8 000 kuntalaista. Kun valtuutetun on varauduttava siihen, että moitteet ja kehut tulevat perille henkilökohtaisesti, edustamisesta tulee konkreettisempaa.

          *                     *                    *

Sunnuntaina 18. huhtikuuta pidettävien kuntavaalien vaalikamppailu on käynnistynyt puheenjohtajatenteillä. Ehdokasasettelu umpeutuu 9. maaliskuuta eli puolueilla ja valitsijayhdistyksillä on meneillään ehdokashankinnan kuumeisin vaihe. Vaalit käydään samanaikaisesti 293 kunnassa, ja ehdokkaita saa asettaa puolitoistakertaisen määrän suhteessa valtuutettujen määrään. Koska valtuutettuja valitaan niin paljon ja käytössä on suhteellinen vaalitapa, ehdokkaiden kokonaismäärä on puolueiden kokonaismenestyksen kannalta ratkaisevaa. Myös yksittäisen kunnan tasolla menestyminen useimmiten edellyttää täyttä ehdokaslistaa.

Ehdokasjahti vaatii puolueiden asiamiehiltä paljon jalkatyötä ja sinnikkyyttä. Perinteisesti aivan omilla lukemillaan on ollut keskusta, jolla oli 7 461 ehdokasta vuonna 2017. Kakkosena oli SDP 6 132 ehdokkaalla ja kolmantena kokoomus 5 739 ehdokkaalla. Jyräämällä pienissä maaseutukunnissa keskusta sai 2 824 valtuustopaikkaa, kun saalis SDP:llä oli 1 697 valtuutettua ja kokoomuksella
1 490 valtuutettua.

Tällä kertaa koronavirus hankaloittaa ehdokashankintaa ja kampanjointia monin tavoin. Jää nähtäväksi, heikentääkö tämä kuntavaalien selkeästi eduskuntavaaleja alhaisempaa äänestysaktiivisuutta entisestään. Tällä vuosituhannella äänestysprosentti on jäänyt 56–61 prosentin haarukkaan. Se on paradoksaalista, sillä monet ihmisten elämään välittömimmin vaikuttavista päätöksistä tehdään juuri kunnissa.

          *                     *                    *

Vaikka sote-uudistus toteutuessaan kaventaakin kuntien valtaa, vastuita ja verotuloja, jää niille edelleen monia asukkaiden hyvinvoinnille keskeisiä asioita kuten koulut, päivähoito, elinkeinopolitiikka, kaavoitus, kulttuuri, ympäristöpalvelut ja lähiliikenne. Tätä viestiä olisi hyvä äänestäjille kertoa niin puolueiden, valtion, kuntien kuin mediankin.

Kuntien tilanteet ovat hyvin erilaisia, ja niissä kaikissa on omanlaisensa poliittinen kulttuuri. Yleiselle tasolle jäävät valtakunnalliset kuntavaaliohjelmat ja puheenjohtajaväittelyt eivät tätä moninaisuutta tavoita. Median keskittyminen ja politiikan uutisoinnin painottuminen valtakunnanpolitiikan ykkösketjuun vaikeuttaa informoitujen äänestyspäätösten tekemistä.

Tarkempaa tietoa eri puolueiden kuntatason näkemyksistä etsivä joutuu näkemään paljon vaivaa. Kuntademokratian sankareita ovat siksi myös paikallismediat, Ylen aluetoimitukset, valtuustokokouksia verkossa lähettävät kunnat ja kuntapäätöksiä verkossa ruotivat paikallisaktiivit, jotka tätä kansanvallan toteutumiselle elintärkeää tietoa tarjoavat.

Markku Jokisipilä

Kirjoittaja on Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja.

Kolumni on julkaistu Kuntalehdessä 2/2021.

Kuva: Hanna Oksanen

Avatar
Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.