Vaalikauden alussa julkinen sektori oli 5,8 miljardia euroa alijäämäinen, mutta Sipilän hallituksen suunnitelma alijäämän kutistamiseksi oli varsin lupaava.

Tavoite saavutettaisiin julkisen sektorin kokonaisohjauksen ja 4 miljardin euron menosäästöihin painottuvan sopeutusohjelman kautta. Kuntatalouden tasapainottaminen varmistettiin menorajoitteella, kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisellä sekä kuntien tulopohjan laajentamisella.

Tämän vuoden huhtikuussa pidettävä kehysriihi on samalla Sipilän hallituskauden puolivälitarkastelu.

Riihessä hallituskauden saldo käydään poikkeuksellisen tarkasti läpi.
Jos uusia asioita halutaan saada liikkeelle vielä tällä hallituskaudella, niillä alkaa olla jo kiire. Kehysriihen valmistelut käyvätkin kuumana.

Hallitus on kompuroinut joissakin asioissa, mutta lakimuutoksia ja sopeutuspakettiin kuuluvia toimia on pistetty liikkeelle hurja määrä. Sen vuoksi hallituksen finanssipoliittisesta linjasta saa tässä vaiheessa jo varsin hyvän kuvan.

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi tammikuun lopussa raportin hallituksen talouspolitiikasta vaalikauden 2015–2019 aikana. Raportti kiinnitti huomion kauas karkaavaan työllisyystavoitteeseen ja siihen, että hallitusohjelman tavoitteiden vastaisesti julkisen sektorin epätasapaino kasvaa uudelleen vuonna 2017.

                                      *                    *                    *

Epätasapainon repsahtaminen kuluvana vuonna ei aiheudu suhdannetilanteesta, vaan hallituksen päätöksestä liittää kilpailukykysopimukseen eli niin sanottuun kikyyn mittavat veronalennukset.

Ne eivät pelkästään kompensoineet palkansaajille lakisääteisten maksujen noususta aiheutuvaa kiristystä, vaan kevensivät keskimääräisen palkansaajien verotusta noin puolella prosenttiyksiköllä. Vastaava kevennys ulotettiin myös eläkeläisten verotukseen.

Muitakin alijäämää kasvattavia syitä toki löytyy. Heikon työllisyystilanteen lisäksi jo viime kevään kehysriihen julkisen talouden suunnitelmasta selviää, että toisin kuin paikallishallinto, valtio on jäänyt hallitusohjelman sopeutusurasta auttamattomasti jälkeen. Alijäämää ovat kasvattaneet joidenkin sopeutustoimien peruuntuminen, valtion menoja kasvattaneet uudet päätökset ja kertaluonteiset kärkihankkeiden lisäpanostukset.

                                      *                    *                    *

Lipsuminen sopeutusurasta ja finanssipolitiikan tuntuva keventäminen sopivat huonosti yhteen hallituksen julkisen talouden tasapainottamistavoitteen kanssa.

Tilanne onkin tuskastuttava. Lukuisista jo tehdyistä sopeutustoimista huolimatta julkisen sektorin alijäämä on tänä vuonna noin 5,4 miljardia euroa. Se on siis lähes samoissa lukemissa kuin vaalikauden alussa. Arviointineuvoston mukaan pysyminen hallituksen omissa tasapainotavoitteissa edellyttää 2,4 miljardin euron lisäsäästöjä. Määrä voi paisua suuremmaksikin.

                                      *                    *                    *

Vaimean talouskasvun oloissa julkisen talouden tasapainotus on entistä tärkeämpää. Etsittäessä kehysriihessä uusia sopeutuskohteita kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen on helppo nostaa jälleen esille.

Kuntatalous on ollut luupin alla jo pitkään, ja usein väitetään, että kunnista vähennettävien tehtävien ja velvoitteiden poistamisessa ollaan epäonnistuttu.

Tämä ei pidä kuitenkaan paikkaansa, sillä kuntien menot pienenevät tänä vuonna hallituksen päätösten seurauksena peräti 1,1 miljardilla eurolla.

Karu totuus kuitenkin on, että samalla hallitus pyyhkii myös kuntien tulopuolelta 1,1 miljardia euroa pois.

Finanssipoliittisesti hallitus epäonnistuu siis sekä valtion että kuntatalouden ohjaamisessa tasapainoa kohti. Tästä huolimatta kuntatalous on kuitenkin muista tekijöistä johtuen etenemässä kohti hallituksen sille asettamaa rahoitusasematavoitetta.

Kehysriihessä sopeutuksen määrä ja kohteet mietitään tarkkaan.

Hallituskauden alkuvuosista on syytä oppia yksi asia. Jos menoleikkausten vastapainona leikataan vastaavalla summalla myös tulopuolta, se ei edistä julkisen sektorin tasapainottumista. Vaikka se kutistaa julkista sektoria, se pitää velkaantumisen korkeana.

Minna Punakallio, Kuntaliiton pääekonomisti

Kolumni on julkaistu Kuntalehdessä 2/2017

Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Taitoa Saaga on raportointityökalu tiedolla johtamiseen

Ilmoitus