Kuntien ääni kuului hallitusohjelmassa yllättävän hyvin. Paikoin lista on kuin suoraan Kuntaliiton edunvalvontasalkusta: luvataan vähentää tehtäviä ja velvoitteita, väljentää ohjeistusta, lisätään toimintavapautta ja annetaan kunnille harkintavaltaa, nopeutetaan lupaprosesseja, väljennetään kelpoisuusehtoja.

LUPAUSTEN LISTA on pitkä ja kunnianhimoinen. Nyt kysymys kuuluukin, pystyykö hallitus sen toteuttamaan?

Päättyneellä hallituskaudellakin luvattiin paljon, mutta lopputulos oli lähes yhtä tyhjän kanssa kun jokaisen ministeriön virkamiehet asettuivat neliraajajarrutukseen. Nyt tarvitaan siis aivan toisenlaista päätöksentekokulttuuria ja poliittista tahtoa pitää tavoitteista kiinni.

Ministeriöiden on vihdoin saatava suunnittelumyllyt pyörimään toiseen suuntaan; mitä tehtäviä voidaan vähentää pienimmin vaurioin.

SUOMEN TALOUSKEHITYSTÄ seurataan tarkasti myös maailmalla. Sveitsiläisten tuoreessa kilpailukykyvertailussa Suomi putosi jälleen pari sijaa alaspäin. Suomen ongelmina ovat ”toimimaton työmarkkinalainsäädäntö, epäpätevä julkinen hallinto ja verojärjestelmän kilpailukyvyttömyys”.

EU:n mallioppilas on joutunut tarkkailuluokalle.

Tämä ulkoinen paine lisää luonnollisesti myös paineita saada päätökset toteutettua.

Kuntien suhteen suurin osa on kiinni poliittisesta päätöksentekokyvystä, mutta kilpailukyvyn parantamiseen hallitus tarvitsee myös ay-järjestöjä. Yhteiskuntasopimusta runnotaan taas, nyt lisäsäästöjen uhalla.

Tulossa on kuuma kesä.

Hallituksen sote-linjaus oli keskustan maakuntamalli, vaalit ja korkeintaan 19 aluetta. Juuri muuta siitä ei vielä tiedetäkään. Paitsi että 19 aluetta on THL:n mielestä liikaa.

THL PITÄÄ KRITEERINÄ erikoissairaanhoidon ympärivuorokautista päivystysvalmiutta, jolloin alueita voisi olla korkeintaan 12–15, mieluiten 4 tai 5. THL katsoo asiaa kalleimman, eli erikoissairaanhoidon näkövinkkelistä.

Minne siinä mallissa uppoutuu ja unohtuu sosiaalitoimi, jota varten kunnat 150 vuotta sitten perustettiin? Se lähityö, lähimmäisestä välittäminen?

Yksikanavarahoitukseen pyritään jollakin aikavälillä. Aika paljon ”vatulointia” vielä tarvitaan. Kuntien kannalta tämä merkitsee odottelun jatkumista ja sitä, että säästöjä sotesta ei tällä vaalikaudella synny, ei muutoin kun toimintoja suoraan karsimalla.

KASVUA HAKEVA hallitusohjelma pyrkii lisäämään työpaikkoja, mikä on luonnollisesti ainoa ja itsestään selvä tavoite. Ongelmana on, että julkisella puolella niitä ei ole varaa lisätä, työpaikkojen lisääntymisen on tapahduttava yksityisissä yrityksissä, nykyisin yhä useammin pienissä ja keskisuurissa. Ja tällöin olennaista on tietysti se, saadaanko luotua sellainen ympäristö ja kustannusrakenne, mikä saa yritykset palkkaamaan väkeä.

Kasvu tapahtuu kaupunkiseuduilla, niin Suomessa kuin muuallakin – ei ”maakunnissa”. Kaupungit ja kaupunkiseudut ovat pysyvän kasvun moottoreita, kaikkialla maailmassa.

Tässä mielessä on erittäin huolestuttava tieto, että maan ainoan metropolialueen, Helsingin seudun dynaamisuus on hiipumassa. Aiheesta on tilastoihin perustuva artikkeli tässä numerossa.

Kevätkauden viimeisessä numerossa käsitellään laajasti myös kuntien johtamista ja kuntajohtajien jaksamista. Monet heistä ovat kesälomallakin töissä.

Hannu Kataja

Päätoimittaja, Kuntalehti

Kirjoitus on Kuntalehden 7/2015 pääkirjoitus

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä