Kuntalehden 3/2023 pääkirjoitus

Korkeimman oikeuden maaliskuun alussa antamat langettavat tuomiot Kittilän kuntapäättäjien jutussa päättivät yhden haaran vuoden 2013 lopulla alkaneesta tapahtumien vyörystä. Korkein oikeus tuomitsi kunnanhallituksen puheenjohtajana silloin toimineen Timo Kurulan 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Kurula toimii nykyään Kittilän kunnanjohtajana.

Muut vastaajina olleet kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet tuomittiin lisäksi erimittaisiin sakkorangaistuksiin virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Kunnanhallitus oli kokouksessaan 16.12.2013 päättänyt peruuttaa silloisen kunnanjohtajan tekemän tutkintapyynnön kuntakonserniin kuuluvan hiihtohissiyhtiön entisestä toimitusjohtajasta. Kunnanhallitus oli samalla päättänyt antaa kunnan edustajille omistajaohjausta, jonka mukaan entinen toimitusjohtaja oli palautettava toimitusjohtajaksi.

          *                    *                    *

Korkeimman oikeuden päätöksestä tekee hätkähdyttävän se, että niin Lapin käräjä-oikeus kuin Rovaniemen hovioikeuskin olivat hylänneet syytteet, mutta nyt korkein oikeus päätyi toiselle kannalle.  Alun perin jutussa syytettynä oli kaikkiaan 28 henkilöä, joista 27 oli kunnan luottamushenkilöitä, mutta KKO:n antama rajoitettu valitusoikeus koski kahdeksaa luottamushenkilöä.

Alkuperäinen syytteiden kimara sisälsi törkeän virka-aseman väärinkäyttämisen, avunannon törkeän virka-aseman väärinkäyttöön, työturvallisuusrikoksen, työsyrjinnän ja virka-aseman väärinkäytön, mutta nyt KKO keskittyi virka-aseman väärinkäyttämiseen.

          *                    *                    *

KKO:n päätöslauselma on erittäin mielenkiintoista luettavaa niin kunnallisten virkailijoiden kuin luottamushenkilöidenkin vastuiden osalta. Lapin käräjäoikeus oli syytteet hylätessään viitannut siihen, että hallintolain 6. pykälän oikeusperiaatteet ovat liian avoimia, jotta ne voisivat olla virkarikosasiassa rangaistusvastuun perustana. Hovioikeuskin viittasi 6. pykälään, mutta KKO perustelee laajasti, miksi juuri kyseinen pykälä muodostaa perustan rikosvastuulle.

Pykälässä käsitellään mm. yhdenvertaisuutta ja tasapuolista kohtelua, objektivisuusperiaatetta, suhteellisuusperiaatetta ja luottamuksensuojaperiaatetta, jotka kaikki ovat hyvän hallinnon elintärkeitä perusteita.

Korkein oikeus katsoi, että kunnanhallituksen päätösten ensisijaisena vaikuttimena oli ollut tarkoitus pyrkiä hyödyttämään entistä toimitusjohtajaa. Näin ollen ”vastaajat ovat rikkoneet hallintolain 6 §:n määräyksiä toimivallan käyttämisestä yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin sekä toimien puolueettomuudesta”.

KKO:n päätös kirkastaa julkisen toiminnan ja luottamushenkilöiden vastuiden rajoja ja toimivallan käyttöä. Siitä on hyötyä aivan kaikille julkisella sektorilla toimiville, ja siihen tullaan varmasti viittaamaan tulevien epäselvyyksien setvimisessä.

Markku Vento, päätoimittaja

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä