Hankinnoilla on iso rooli kuntien elinvoiman kehittämisessä. Kunnat eivät aina tunnista, kuinka merkittävä tekijä hankinta on strategiassa tai kuinka paljon euroja menee hankintoihin, koska lähes kaikki on hankintaa. Julkiset hankinnat näkyvät kuntalaisten arjessa ja ne vaikuttavat yritysten kasvumahdollisuuksiin.

Hankintojen valmistelua vaivaa kuitenkin usein resurssipula ja hankinta-asiantuntijat on sijoitettu omaan siiloonsa hallinnon alle. Pienillä kunnilla ei ole välttämättä lainkaan hankintoihin erikoistunutta henkilöstöä ja alueellisia hankinta-asiamiehiä on tarpeeseen nähden vähän. Hankintastrategioita on kyllä tehty ja niissä huomioidaan esimerkiksi ympäristö- tai sosiaalinen vastuu, mutta näiden toteutumista ei välttämättä seurata.

          *                   *                   *

Hankinta on ennakointia. Hankintahetkellä vallitsee tietty tilanne ja prosessissa pitäisi huomioida, miten maailma muuttuu jopa ihan lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi teknologia ja tekoäly ovat tulleet lähes jokaiselle toimialalle ja kehitys vain kiihtyy. Toisaalta tavoite saattaa olla selvillä, mutta ei ole mitään tietoa siitä, millä ratkaisuilla tai menetelmillä sinne päästään – tai onko sellaisia vielä olemassakaan. Tällöin on helpointa ostaa sitä, mitä osataan ja usein se on jotain vanhaa tuttua. Tarjoajien suunnasta kuuluu puolestaan viestiä, että kädet on sidottu, vaikka olisi halua tarjota uusimpia ratkaisuja.

          *                   *                   *

Hankinta on talouden ohjaamista. Silti synergioiden näkeminen toimialojen yli on vaikeaa. Kun hankitaan koululaisille elintarvikkeita, voisiko sillä vaikuttaa tulevaisuuden sote-menoihin? Vihreää rahoitusta on entistä runsaammin tarjolla, ja sitä voisi käyttää esimerkiksi kuntien miljardien suuruiseen korjausvelkaan. Rahoitusmalleja ja säästökohteita löytyy, kun maailmaa tarkastelee laajemmin.

          *                   *                   *

Hankinta on mahdollisuuksia. Hankintalaki koetaan rajoittavana, vaikka erilaisten menetelmien kirjo on mittava. Löytyy dynaamista ja innovatiivista hankintaa, markkinavuoropuhelua ja elinkaarimallia. Laki mahdollistaa paljon, mutta prosessiin sukeltaminen vaatii asiantuntemusta ja paneutumista. Houkutus jatkaa vanhoja sopimuksia tai mennä tutun kaavan mukaan on suuri. Siitäkin huolimatta, että se johtaisi strategian tai talouden kannalta epäedulliseen lopputulokseen.

Kuten organisaatioissa usein, siilot tappavat vuorovaikutuksen, ja hankinnoissa sillä on iso vaikutus. Avainpaikoilla pelaavat talousyksikkö, asiantuntijat, hankintajuristit sekä ennen kaikkea johto, jonka on sitouduttava hankintoihin. Kun tämä tiimi pelaa yhteen, kunnianhimoisetkin tavoitteet voidaan toteuttaa.

          *                   *                   *

Julkisten hankintojen arvo Suomessa on noin 35 miljardia euroa, josta kuntien osuus on 20 miljardia. Hankinnoissa käytetään merkittävää valtaa ja niiden kautta toteutetaan strategiaa. Siksi hankintaprosessiin, sen resursointiin ja suunnitteluun tulisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän.

Marja Honkakorpi, päätoimittaja

Kirjoitus on Kuntalehden 9/2019 pääkirjoitus

Avatar
Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.