Valmisteilla oleva jätelain uudistus tulee määrittelemään EU:n jätedirektiivin raameissa Suomen jätehuollon toimintamallit.

Uudistuksen oli tarkoitus valmistua vielä tämän kevään aikana, jotta se olisi saatu voimaan EU:n direktiivin mukaisesti heinäkuussa. Lain säätämisessä ollaan myöhässä, mutta ehkä tässäkin tapauksessa on syytä huokaista, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Kuvaavaa kasvaville ympäristötietoisuuden ja kiertotalouden innovaatioille on ollut se, että vain vuosi sitten astui voimaan Juha Sipilän, kesk., hallituksen sorvaama muutos vuoden 2012 jätelakiin.

Sen mukaan kuntien omistamat jätehuoltoyhtiöt saavat toimia markkinoilla 10 prosentilla liikevaihdostaan, vaikka EU:n hankintadirektiivi olisi mahdollistanut 20 prosentin myynnin muille kuin omistajille. Kunta-ala vastusti lakia kiivaasti, ja niinpä Sanna Marinin, sd., hallituksen ohjelmassa prosenttiosuuden lasku edelleen 5 prosenttiin vuonna 2030 pyyhittiin pois.

          *                   *                   * 

EU:n jätedirektiivi linjaa nyt jätehuollon askelmerkit pitkälle tulevaisuuteen: viiden vuoden päästä vähintään 55 prosenttia yhdyskuntajätteestä täytyy kierrättää ja prosenttimäärä nousee vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttiin, vuoteen 2035 mennessä 65 prosenttiin.

Suomella tavoitteen saavuttaminen on työlästä: vuoden 2018 tilaston mukaan Suomen kierrätysaste oli 42 prosenttia. Suurin vaikeus saattaa olla yhdyskuntajätteen kokonaismäärän kasvu jopa bruttokansantuotetta enemmän, kun päämääränä pitää olla jätemäärän absoluuttinen ja suhteellinen väheneminen.

Se tarkoittaa paitsi toimivan kiertotalouden luomista, myös kulutustottumusten merkittävää muuttamista. Ilmassa ja jopa lakikirjassa on ollut paljon hyviä ajatuksia, mutta EU:ssa asti on huomattu Suomen jätehuollon vastuiden olevan epäselvät.

         *                   *                   * 

Nyt viimeistään koko jätehuollon tilanne täytyy Suomessa selkiyttää: jätehuollon järjestämisvastuun on oltava yksiselitteisesti kunnilla, jolloin myös kuntalainen voi koko maassa luottaa toimivan palvelun saamiseen järkevällä hinnalla.

Samalla eri kierrätysmahdollisuudet on turvattava myös haja-asutusalueilla, puhumattakaan isojen kaupunkien kerrostalokortteleissa.

On pidettävä kristallinkirkkaana mielessä koko jätehuollon ja myös kiertotalouden päämäärä: ilmastonmuutos on asettanut tavoitteet aivan uuteen asentoon.

Muutoksia Kuntalehdessä

Kuntalehteä neljä vuotta vetänyt päätoimittaja Marja Honkakorpi siirtyi helmikuussa uusien haasteiden pariin yrittäjäksi. Honkakorven aikana Kuntalehti uudistui voimakkaasti ja eteni vahvasti myös digitaaliseen ja online-maailmaan.

Kuntalehden ja kuntalehti.fi-sivuston toiminta jatkuu normaalisti tuttujen ammattilaisten voimin. Martta Nieminen toimii Kuntalehden tuottajana ja Ville Miettinen kuntalehti.fi-verkkotoimituksen vetäjänä. Laaja toimittajaverkko hoitaa kuntauutisointia kovalla sykkeellä.

Itse olen ollut KL-Kustannuksen Kuntatekniikka-lehden päätoimittajana nelisen vuotta, ja jatkan myös sen päätoimittamista. Kunta-alan journalistiikan syväkasteen sain vuosina 1998–2008 toimiessani Porvoossa Uusimaa-maakuntalehden päätoimittajana.

Markku Vento, päätoimittaja

Kirjoitus on Kuntalehden 3/2020 pääkirjoitus

Avatar
Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.