Kunnat, valtio ja yritykset taistelevat täysin voimin koronavirusta vastaan. Myös kuntalaiset ovat taistelun eturintamassa: erilaisten rajoitusten ja suositusten noudattaminen on elintärkeää.

Tilanne muuttuu jatkuvasti, mutta loppujen lopuksi varmaa on vain se, että tämäkin kauheus on jonakin päivänä ohi.

Koronan jäljiltä jää paljon savuavia raunioita, joiden määrää ja laatua on vielä tässä vaiheessa mahdotonta ennustaa. Selvää on, että taloudelliset vaikutukset koko yhteiskunnalle ovat valtavat ja ne näkyvät vielä pitkään.

Kuntien taloudellinen tilanne olisi ollut tänä vuonna hyvin vaikea jo ilman minkäänlaista lisäkuormaa. Korona vaikuttaa kuntiin montaa reittiä pitkin: sosiaali- ja terveyskustannukset ovat vaarassa räjähtää pilviin samanaikaisesti, kun yhteisöverotulot romahtavat yritysten talouden syöksyessä alaspäin. Katastrofia täydentävät jättimäiset lomautukset ja mitä ilmeisimmin myös kasvava pysyvämpi työttömyys. Veronmaksajien kuntien kassaan tuoma rahamäärä pienenee.

Näin kuntien tärkeimmät tulonlähteet kuivuvat menojen samalla kasvaessa. Vielä viime syksynä kuntien verokertymäksi tälle vuodelle arvioitiin 24,4 miljardia euroa, mutta nyt koronan tuomat lisäkustannukset ja romahtavat  verokertymät ovat tekemässä tulopohjaan  arviolta kahden miljardin euron repeämän.

          *                    *                    *

Kunnissa oltiin koronan alkuvaiheessa jo turhautumassa synkkiin näkymiin, mutta huhtikuun kehysriihessä valtioneuvosto pääsi sitten itse asiaan, tukemaan kuntia. Tänä vuonna kunnille korvataan väliaikaisesti kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverotulojen viivästymisiä 547 miljoonalla eurolla.

Nämä rahat peritään kuitenkin takaisin ensi vuoden valtionosuuksia pienentämällä. Ilmeisesti ajatuksena on, että tänä vuonna koronaviruksen vuoksi kunnilta saamatta jäävät verot kilahtavat kuntien kassaan sitten ensi vuonna, kun kaikki on palannut ennalleen ja yritykset maksavat verovelkansa ja niin edelleen.

Ennustamisen – varsinkin tulevaisuuden – sanotaan olevan vaikeaa, mutta pelkään, että tässä tapauksessa näin ei ole. Vaikka koronavirus saataisiin pikaisesti taltutettua, sen vaikutukset niin yritysten kuin veronmaksajienkin talouteen jatkuvat vielä vuosia.

Kunnilta nyt saamatta jäävät verotulot tuskin ovat tulossa läheskään täysimääräisesti ensi vuonna. Vaikka huhtikuinen pikaratkaisu paikkaa verotuoton äkillistä kuoppaa tänä vuonna, uusi kuoppa syntyy ensi vuonna valtionosuuksien pienentyessä.

          *                    *                    *

Kehysriihen kunnille suunnatun tuen toisen vaiheen suuruudeksi arvioitiin miljardi euroa, joka kohdennetaan tarkemmin toukokuussa seuraavan lisäbudjetin yhteydessä.

Lisäbudjettien ohella tärkein kehysriihen anti oli sanallinen. Kuntia kuunnellaan nyt herkällä korvalla ja tilannetta seurataan aktiivisesti kevään ja kesän läpi. Myös aiemmat lupaukset siitä, että kuntia ei jätetä pulaan eikä valtio ota yhtäkään kuntaa holhoukseen kriisin seurauksena, ovat tärkeitä.

Tiedossa on erittäin vaikeita aikoja, jolloin koko yhteiskunnan toimintamalli ja selviytymiskyky punnitaan. Toivottomuuteen ei kuitenkaan ole mitään syytä vaipua. Mutta ei myöskään toiveajatteluun.

Markku Vento, va. päätoimittaja, Kuntalehti

Avatar
Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.