Kuntalehden 11/2021 pääkirjoitus

Maankäyttö ja rakennuslain uudistusehdotus on joutunut kovaan vastatuuleen lausuntokierroksellaan. Kritiikkiä on tullut laidasta laitaan, ja lokakuun lopulla esimerkiksi Kuntaliitto tyrmäsi omassa lausunnossaan täysin ehdotuksen hallituksen esitykseksi linjaten, ettei sitä pidä viedä eteenpäin tarkoitetussa muodossa.

Myös tarvittavien muutosten tekemisen suhteen Kuntaliitto on epäileväinen. Lakiluonnosta pitäisi liiton mukaan rukata isolla kädellä, mutta tarvittavien muutosten tekeminen ja niiden vaikutusten arvioiminen tuskin onnistuu suunnitellussa aikataulussa.

Lain uudistushanke pantiin vireille jo edellisen hallituksen aikana, ja se aikataulutettiin niin, että tänä syksynä olisi lausuntokierros. Niinpä maankäyttö- ja rakennuslaki lähti lausunnoille kaavoitus- ja rakentamislakina, mutta niin, että lakiuudistusta valmistellut poliittinen työryhmä oli jo aikaa sitten luovuttanut hankkeen suhteen.

Lausuntokierros käynnistyi lopulta ympäristöministeriön omana virkamiestyönä. Se ei kuulosta kovinkaan lupaavalta lakiuudistuksen läpimenon kannalta. Tällaisessa jättimäisessä uudistuksessa olisi syytä varmistaa poliittinen sitoutuneisuus ennen lausuntokierrosta.

          *          *          *

Alun perin ajatuksena oli sujuvoittaa kaavoitusta ja maankäyttöä sekä nopeuttaa lupaprosesseja. Arvostelun mukaan toisaalta lupaprosessia on kyllä pystytty yksinkertaistamaan, mutta samalla on luotu uusia pakollisia toimintoja, joilla ei kuitenkaan ole oikeusvaikutuksia.

Esimerkiksi pakollinen kaupunkiseutusuunnitelma toisi kaavoitukseen uuden toimenpiteen, jonka merkitys ilman sitovuutta jää hämärän peittoon. Ainoa siitä tiedettävä asia on, että se lisäisi kaupun-kien työtä ja byrokratiaa.

Ehdotuksesta löytyy myös kunnille sälytettävät selvitysvelvollisuudet kaikista kunnan maapoliittisista toimenpiteistä, lunastuksista, etuostoista ja maapoliittisista linjauksista. Uudistuksen myötä nämä pitäisi päättää valtuustossa vuosittain.

          *          *          *

Ehdotuksen hyväksi puoleksi on mainittu ilmastonmuutoksen torjumisen nostaminen omaksi pykäläkseen. Uudistus on kuitenkin tässä asiassa jälkijunassa: kunnat ja kaupungit ovat jo nyt omaehtoisesti tarttuneet härkää sarvista. Erilaisia green dealeja, EU-tasoisia yhteistyökuvioita ja myös paikallisia toimia niin Hinku-kuntien kuin muidenkin hankkeiden osalta viedään jatkuvasti eteenpäin.

Lakiuudistus vain lisäisi selvitysten, vaikutusten arvioinnin ja muun toimistotyön määrää, kun kunnat etenevät jo täydellä vauhdilla käytännön toimien avulla omiin hiilineutraaliustavoitteisiinsa. Kuntalehden tässä numerossa sivuilla 14–19 kerrotaan laajasti lakiuudistuksen taustoista.

Lausuntokierros on auki 7. joulukuuta saakka, joten nyt on hyvin tärkeää antaa palautetta lakiuudistuksesta.

Markku Vento, päätoimittaja

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä