Johtamisen kuumia trendejä ovat muun muassa empatiataidot, henkilöstöön satsaaminen, asiakaskeskeisyys sekä erilaisuuden korostaminen organisaatioissa. Ajan hermolla olevilta johtajilta edellytetään itsensä brändäystä, samalla kun analytiikka ohjaa päätöksentekoa ja tekoäly muuttaa prosesseja.

Kuntamaailmassa ammattijohtaminen korostuu entisestään, kun johtajasopimusten merkitys kasvaa ja yhä harvempi haluaa leimautua poliittisiin puolueisiin. Nuoret kuntajohtajat ovat napanneet kiinni johtamistrendeistä: some on hallussa, dataa kerätään, osallistavaa toimintaa kehitetään ja koulutuksia hyödynnetään. Toisaalta yleistyvä pormestarimalli vähentää johtavien virkamiesten määrää ja tuo poliittisen pelin osaksi kuntajohtamista. Puoluepolitiikassa johtaminen onkin sitten jotain aivan muuta.

                   *                   *                   *

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto valittelee tämän lehden sivuilla, kuinka politiikka on mennyt siihen, että imagollisista kysymyksistä etsitään lyömäaseita. Hän ei kuitenkaan halua keskittyä pelaamiseen, vaan puolueelle tärkeisiin kysymyksiin. Johtaminen on hänelle keskustelua ja joukkueen voimaannuttamista. Sinisten Sampo Terho valitteli blogissaan tammikuussa, että politiikassa voi luottaa vain siihen, että ei voi luottaa mihinkään. Myös Terho kritisoi sitä, että median kautta haetaan mainetta ja kunniaa yhteistyökumppaneiden kustannuksella. Sekä Aalto että Terho ovat suhteellisen lyhyessä ajassa kavunneet politiikan ytimeen keskeisille pelipaikoille oppositiossa ja hallituksessa. Molempien lupauksena ja toiveena on muuttaa politiikan tekemisen tapaa. Molemmat ovat seuraavissa vaaleissa haastajia. Molemmat ovat taitavia viestijöitä.

Politiikassa median välittämä ja kulissien takainen maailma eroavat paljonkin toisistaan. Julkisuuden riitapukarit voivat jopa olla henkilökohtaisessa elämässä parhaita kavereita. Puoluepolitiikan johtamisessa keskeisessä roolissa on viestintästrategia, esiintymistaidot ja keskeisiä kumppaneita ovat nykyään viestintätoimistot. Huomattava määrä näiden toimistojen ammattilaisista onkin entisiä politiikan ammattilaisia. Politiikassa johtaminen on persoonakeskeistä ja jos et ole Twitterissä, et ole olemassa.

                   *                   *                   *

Kuntien virkamiesjohdossa julkisuuden arvo ymmärretään kunnan julkisuuskuvan kehittämisen ja avoimen vuorovaikutuksen kannalta. Viestintätoimistojen sijaan kumppaneita haetaan aktiivisella yhteydenpidolla muiden kuntien kollegoihin, järjestöihin sekä koulutusorganisaatioihin, ja johtamisen ammattitaitoa pyritään pitämään ajan tasalla. Kun virkamiesjohtaja ajautuu törmäyskurssille poliittisen johdon kanssa, paine on kova ja kuntajohtaja joutuu usein väistymään. Johtajasopimuksella voidaan näihinkin tilanteisiin jossain määrin varautua, kuten Nousiaisissa nyt on tehty.

Onkin jännittävää seurata Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren toimintaa suhteessa kokoomukseen. Touko Aalto arvelee, että kyseessä on laskelmoitu ”viestintätoimistopuhe”, jolla puolue petaa maakuntien purkua seuraavan hallituskauden aikana. Mikäli näin on, siinä venytetään ja testataan niin kunta- kuin tulevien maakuntajohtajienkin empatiataitoja. Jälkimmäisten johtajasopimuksia kannattaakin nyt hieroa tarkkaan.

Marja Honkakorpi, päätoimittaja

Kirjoitus on Kuntalehden 3/18 pääkirjoitus

Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
0
JAKOA
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.