Pääkirjoitus: Tuulivoimala tuo voimaa kuntatalouteen
Kuntalehden 12/2021 pääkirjoitus
Tuulivoimaloiden rakennustahti kiihtyy. Muutama vuosi sitten tuulivoimalarakentaminen oli lähes jäissä, kun julkisen tuen taso voimalarakentamiselle oli isossa muutoksessa.
Vuonna 2018 käynnistettiin ensimmäinen täysin markkinaehtoinen tuulivoimahanke. Viime vuonna tuulivoimaloita oli 820 ja tänä vuonna määrä lisääntyy noin 200:lla, kertovat Suomen Tuulivoimayhdistyksen tilastot.
Mitään puuhastelua tai pelkkää huulivoimaa ei tuulivoima enää tänä päivänä ole. Vuonna 2019 tuotettiin tuulivoimalla Suomessa sähköä 5,9 TWh, joka vastasi noin seitsemää prosenttia maamme sähkönkulutuksesta.
Tällä terawattimäärällä voitaisiin kattaa yli 300 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittainen sähkönkulutus. Ja tämä kaikki hiilineutraalisti.
Rakennustahti jatkuu kovana, ja nyt suunnitellaan ja rakennetaan nimenomaan tuulipuistoja, joissa saattaa olla kymmeniä yksittäisiä voimaloita. Vuoteen 2030 mennessä voimaloiden lukumäärän odotetaan eräiden arvioiden mukaan nousevan jo 1 800 sähkömyllyyn.
* * *
Tämän numeron sivuilla 28–33 kerrotaan Etelä-Pohjanmaan tuulivoimahankkeista. Ilmastonmuutosta vastaan kamppailussa päästötön energia on avainasemassa kuntien energiastrategioissa, mutta tuulipuistot ovat nousseet myös tärkeiksi kuntatalouden tuki-jaloiksi: suurimpien tuulivoimakuntien kiinteistöverokassaan kilahtaa vuosittain jo yli miljoonan euron verotulot.
Tuulivoimalasta kiinteistöverotettavaa rakennelmaa ovat perustukset, torni sekä konehuoneen runko, mutta ei pyörivä roottori. Maatuulivoimalaitoksen investointikustannuksista noin 30 prosenttia kuuluu kiinteistöveron piiriin, merelle rakennettavien voimaloiden perustukset ovat huomattavasti kalliimpia, joten kiinteistöveroa niistä menee myös enemmän.
– Teoriassa voisimme lopettaa kunnallisveron keräämisen kokonaan ja kompensoida kunnallisverotulot tuulivoimatuloilla edellyttäen, että muu rahoitus säilyy ennallaan, Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala kuvailee jutussa hieman huumorilla tulevaisuuden näkymiä.
Kehitys on hurjaa. Tällä hetkellä Isojoella on 25 voimalaa, mutta vuonna 2030 jo 96 kappaletta. Kiinteistöveron tuotto nousee vuoden 2020 180 000 eurosta vuoteen 2030 mennessä 2–3 miljoonaan euroon.
* * *
Kasvavilla kiinteistöverotuotoilla paikataan asukasmäärältään supistuvien kuntien supistuvia verotuloja. Jos kuntaveroprosenttia pystytään laskemaan, saattaa kunta muuttua houkuttelevaksi asuinpaikaksi, jolloin asukasmäärän lasku ainakin pysähtyisi ja voisi jopa kääntyä nousuun.
Vaikuttaisi siltä, että tuulivoiman suhteen oltaisiin kultakaivoksen äärellä. Aivan näin yksinkertainen tulevaisuuden näkymä ei kuitenkaan ole: tuulivoimapuistojen rakentaminen on vain harvoin läpihuutojuttu asukkaiden parissa. Maiseman muuttuminen, erilaiset käsitykset toiminnan turvallisuudesta ja sähkönsiirron rakentamisesta aiheuttavat valituskierteitä ja protesteja. Hiilineutraali tuulivoima ei ole kaikille asukkaille neutraalia.
Markku Vento, päätoimittaja
