Valtuutetut pääsevät käärimään hihansa poikkeuksellisissa olosuhteissa, kun kuntakenttää muovataan ripeällä aikataululla uuteen asentoon. Uusi kunta edellyttää ja mahdollistaa uudenlaisen toimintakulttuurin ja organisoinnin sekä talouden pitkäjänteisemmän suunnittelun. Aidolle strategiatyölle, jossa määritellään pitkän tähtäimen tavoitteet ja painopisteet, on nyt tarve ja tilaus. Valtuustolla on tässä prosessissa iso rooli. Edistääkö se vai jarruttaako se kehitystä ja kunnan omien vahvuuksien löytämistä?

                   *                   *                   *                   *

Kunnanvaltuuston on tärkeää ottaa haltuunsa kokonaiskuva maakuntatasolla. Strategian synkronointi maakuntastrategian kanssa olisi eduksi. Jännitteitä yhdyspinnoilla varmasti syntyy, kuten vaikkapa kaavoituksessa tai kasvupalveluissa. Toimiva dialogi sekä yhdenmukaiset tavoitteet auttavat kuntaa. Esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on luvassa rajanvetoja, joissa ison kokonaisuuden huomioiminen on kuntalaisen eduksi. Ennaltaehkäisevän työn kustannukset näkyvät kunnan menoissa välittömästi, mutta hyödyt vasta pitkällä aikavälillä.

Poikkeuksellisen tämän valtuustokauden startista tekee soten siirtyminen maakunnille. Uudistus edellyttää valtavan määrän päätöksiä, ennen kuin vastuut ja sopimukset voivat siirtyä. Joissakin kunnissa tehdään yhä töitä omien sote-ulkoistusten eteen tai käynnistetään erilaisia kehitysprojekteja siinä toivossa, että ne paaluttaisivat kunnan omat ratkaisut tulevaisuuteen. Näistä aikeista kannattaa viimeistään nyt luopua, sillä mikään ei takaa, että maakunta ottaa juuri kyseiset hankkeet vastaan ja riskinä on, että ne jäävät lopulta rasittamaan kunnan taloutta. Kuntalaiselle jää maksajan osa.

                   *                   *                   *                   *

Keskeisenä teemana tulevalla valtuustokaudella on edelleen omaisuuden hallinta ja etenkin kunnan omistamien kiinteistöjen kunto. Sisäilma- ja homeongelmat sekä huonokuntoiset tyhjilleen jäävät sote-kiinteistöt työllistävät päättäjiä. Valtuutetuilla on iso rooli siinä, miten rakennushankkeiden suuria linjoja suunnitellaan, budjetoidaan, aikataulutetaan ja dokumentoidaan. Yhteistyö teknisen toimen kanssa sekä aktiivisen sisäilmaryhmän toiminnan varmistaminen auttavat valtuustoa tekemään oikeita ja oikea-aikaisia päätöksiä.

Opetus- ja kulttuuritoimen painoarvo kasvaa, ja ammatillisen koulutuksen reformi antaa enemmän valtaa kunnalle koulutuksen järjestäjänä tai omistajana. Olennaista on kartoittaa alueella niin perusopetuksen päättävien kuin aikuistenkin koulutustarpeet ja kohdentaa koulutusta kunnan väestön sekä työ- ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavasti. Mikäli kunta ei hoida omistajaohjausta, valta luisuu valtiolle. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tavannut olla herkemmin keskusteluyhteydessä koulutusta tuottavien tahojen kanssa, ja kuntapäättäjät ovat tässä dialogissa usein jääneet katveeseen. Nyt kunnalla on tilaisuus ottaa omistajuus ja valta vahvemmin omiin käsiinsä.

                   *                   *                   *                   *

Edellä mainittujen lisäksi monilla valtuustoilla on merkittäviä tulevaisuuden kysymyksiä käsissään, kun väestön ikääntyminen, ennätyksellisen alhainen syntyvyys ja muuttoliike kaupunkiseuduille muuttavat väestöpohjaa. Jos kuntaan syntyy vain muutama uusi asukas vuosittain, vaikutukset ovat valtavia, lähtien aina perusopetuksen järjestämisestä.

Etenkin uusien valtuutettujen on hyvä opiskella perusasiat heti alkumetreillä. Kun tuntee kokoustekniikan tai ymmärtää virkamiesten ja poliittisten päättäjien roolien erot, voi rauhassa keskittyä olennaiseen eli vaikuttamiseen.

Marja Honkakorpi

Päätoimittaja, Kuntalehti