Kuntalehden 10/2021 pääkirjoitus

Uusivaltuustokausi alkoi elokuussa. Edessä on suuria muutoksia. Monissa kaupungeissa ja kunnissa on jo käynnistynyt työ sote-toimintojen ja pelastustoimen siirtämiseksi vuoden 2023 alussa aloittaville hyvinvointialueille.

Kuntakentän raju muutos näkyy valtuustojen työssä. Millaiseksi muodostuu niin uusien valtuutettujen kuin konkareidenkin käytännön työ, kun iso osa kuntalaisia koskevista päätöksistä tehdään jatkossa hyvinvointialueiden hallinnossa? 

Ylimenokausi helpottaa aluksi taloussuunnittelua, mutta vielä on epävarmaa, millaisia vaikutuksia esimerkiksi sote-kiinteistöjen siirroilla hyvinvointialueille on kaupunkien ja kuntien talouteen.

Kysymyksiä on lukemattomia, vastauksia saamme lopulta vasta vuosien virrassa.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin yhteispeli. Kuntahallinto ja aluehallinto eivät ole kilpailijoita. Kahden hallintotason yhteistyötä tarvitaan paitsi muutoksen mahdollisimman kivuttomassa läpiviennissä, myös uusien toimintatapojen muotoutumisessa.

Molemmilla on kuitenkin tasan sama asiakaskunta: kuntien ja kaupunkien asukkaat. Kuntakentälle jää hyvinvoinnin lisääminen sivistyksen ja kulttuurin saralla sekä turvallisuuden tuominen toimivan kuntainfran myötä. Näiden molempien osuus kuntien sisäisessä toiminnassa tulee korostumaan.

Hyvinvointialueet taas ovat kirjaimellisesti elintärkeitä osia asukkaiden arjessa. Alueiden hallintoa pystytetään parhaillaan, ja ensi tammikuun aluevaalien tuloksena syntyvät aluevaltuustot ottavat oman roolinsa alueilla. Ne asettavat aluehallitukset ja hyvinvointialueen muut toimielimet sekä valitsevat hyvinvointialuejohtajat.

                    *          *         *

Jos keskustelu olikin paikoin äänekästä lakia sorvattaessa ja ilmassa oli vastakkainasettelun henkeä, nyt se aika on toivottavasti jäänyt taakse ja yhteistyö nousee päällimmäiseksi. Kuntakentällä ja syntyvällä aluehallinnolla on enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä.

Kuntamarkkinoiden Studiossa syyskuussa käytiin erittäin hyvä keskustelu, jossa Kuntaliiton johto painotti yhdyspintojen mataluuden varmistamista. Olisi tärkeää, etteivät hallintotasojen saumakohdat näy asukkaille, vaan kaikki sujuu mutkattomasti. Tallenne keskustelusta löytyy osoitteesta kunta.tv/tulevaisuuden-kunnat-ja-hyvinvointialueet. Se on vapaasti katsottavissa.

Suomen paikallishallinnolla on pitkä ja ansiokas historia suomalaisten arjen järjestäjänä. Kukapa olisi uskonut, että vuoden 1918 traumaattisten tapahtumien jälkeen vain muutaman kuukauden päästä järjestettäisiin ensimmäiset kunnallisvaalit, joissa sisällissodan haavat alkoivat arpeutua yhteisen tekemisen kautta. Kuntakenttä oli se, joka ensimmäisenä aloitti uuden Suomen rakentamisen.

Näihin yli sadan vuoden takaisiin tapahtumiin verrattuna ollaan nyt toisenlaisen haasteen edessä. Ja myös tähän haasteeseen pystytään varmasti vastaamaan menestyksekkäästi.

Tämä Kuntalehden numero jaetaan Manner-Suomen kuntakentän valtuutetuille ja varavaltuutetuille. Haluamme näin olla mukana tukemassa niin kuntia ja kaupunkeja kuin myös hyvinvointialueitakin muutoksessa.

Kuntalehti opiskelijoille

Yliopistojen hallintotieteiden ja valtiotieteiden opintoja aloittaville opiskelijoille tilataan Kuntalehti ensimmäisen opintovuoden ajaksi. Ajatuksena on jakaa ajantasaista kuntatietoutta tuleville kunta-alan tekijöille. Hankkeessa mukana ovat Kuntalehden lisäksi Kuntaliitto, Keva, Kuntarahoitus, Avainta ja Kunta- ja hyvinvointialueiden työnantajat KT. 

Markku Vento, päätoimittaja

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä