Nopeusrajoituksilla määrätään erityisesti autoliikenteen enimmäisnopeudet. Suurin merkitys kaupunki- tai keskusta-alueiden nopeusrajoituksilla on kuitenkin muihin kuin autoileviin. Se millä nopeudella autot liikkuvat, vaikuttaa keskeisesti arjen turvallisuuteen ja liikkumismahdollisuuksiin: lasten koulumatkoihin, ikäihmisten kaupassa käyntiin, pyöräilyyn ja viihtyisiin kotikatuihin.

Ei olekaan ihme, että Liikenneturvan kyselyyn vastanneista yli kolme neljästä pitää 30 kilometrin tuntinopeutta hyväksyttävänä rajoituksena alueilla, joissa liikutaan paljon jalan ja pyörällä. Valtaosa näistä alueista osuu kuntien hallinnoimalle katuverkolle.

                    *          *         *

Liikenneturvan Digiroad-aineistoon perustuvan selvityksen mukaan Suomen kuntien kaduista vain noin neljäsosassa nopeusrajoitus on 30 km/t tai alle.

Miten kunnat sitten pärjäsivät?

Suuria kaupunkeja vertaillessa kärkipaikoilla ovat  Helsinki ja Espoo lähes 60 prosentin osuuksilla. Tampere kirii kannoilla, mutta Vantaalla ollaan jo alle 45 prosentin osuuksissa. Turussa liikutaan valtakunnan keskiarvon tuntumassa, mutta Lahdessa ja Kuopiossa selkeästi tämän alla. Oulussa vain viidessä prosentissa kaduista rajoitus on enintään 30 km/t.

Suomen hitain kunta on yllättäen Juuka. Tämän Pohjois-Karjalan kunnan kaduista yli 90 prosentissa kattonopeus on 30 km/t. Suomesta löytyi myös kymmeniä kuntia, joissa ei ollut metriäkään teitä, joissa olisi nopeusrajoitus 30 km/t. Yksi näistä oli Hailuoto.

                    *          *         *

Kunnat eivät toki ole suoranaisesti vertailukelpoisia keskenään. Jokaisella kunnalla on oma maantieteensä, kokonsa ja taajamarakenteensa. Ne kaikki vaikuttavat nopeusrajoitusten määrittelyyn. Silti suuri osuus alhaisempia nopeusrajoituksia kertoo kunnan pyrkimyksistä parantaa liikenneturvallisuutta. Teko vaikuttaa myös konkreettisesti. Keskimääräisesti henkilövahingot sataa tuhatta asukasta kohden laskevat, kun 30 kilometrin tuntinopeuksien osuudet kunnan kaduilla ja teillä kasvavat.

Kuljettajalle ero nopeuksien 30 km/t ja 40 km/t välillä syökin enemmän asennetta kuin matkavauhtia. Ajoneuvon ulkopuolella nopeuden muutoksella on toisenlainen merkitys. Kun nopeudet kasvavat, törmäyksen tuhovoima kasvaa. Suojatiellä kymmenen kilometrin ero tuntinopeudessa on käänteentekevä.

On toki totta, ettei pelkkä liikennemerkki tee ihmeitä. Taikatempun puuttuminen ei kuitenkaan anna lupaa nostaa kädet pystyyn. Nopeusrajoitusten laskemisen tulee kulkea käsi kädessä alhaisempia nopeuksia tukevan liikenneympäristön kanssa. Kadun tulee näyttää siltä, että sille kuuluu alhaisempi nopeus. Rajoitusten vaikutusta tehostavat nopeusvalvonta ja poliisin läsnäolo.

                    *          *         *

Kyse ei ole pelkästään onnettomuuksien vähentämisestä. Nopeus vaikuttaa myös siihen, millaisena kunta koetaan. Kun nopeutta on liikaa, koettu turvallisuus kärsii. Se, miten turvallisena koemme kadut, vaikuttaa suoraan siihen, lähteekö lapsi kouluun kävellen vai ohjaako vanhempi tämän autokyytiin. Se, onko lapsen koulumatka turvallisen tuntuinen, on kunnille tärkeä vetovoimatekijä. Kun kuntaan houkutellaan työikäistä väestöä ja etätyöntekijöitä, kunnan viihtyisyyttä lisäävät keskusta-alueet, joilla kävellään ja pyöräillään paljon.

Tuomalla esille kuntien nopeusrajoituksia Liikenneturva haluaa kannustaa kuntapäättäjiä miettimään liikenneturvallisuutta ja edistämään alhaisempia nopeuksia siellä, missä kävellään ja pyöräillään paljon.

Kunnat ovat avainasemassa jokaisen kuntalaisen arkeen vaikuttavissa ratkaisuissa. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista suomalaisista 80 prosenttia toivoo kunnanvaltuuston edistävän aktiivisesti liikenneturvallisuutta kotikunnassaan. Se on paljon kuntalaisia – ja äänestäjiä. Tässä siis jokaiselle kuntapäättäjälle haaste, mutta myös tilaisuus.

Pasi Anteroinen

Kirjoittaja on Liikenneturvan toimitusjohtaja.

Kuva: Kaisa Tanskanen

Kolumni on julkaistu Kuntalehdessä 4/2022.