Kunnan tai kaupungin johtaminen ei tänä päivänä ole kovin vetovoimainen tai houkutteleva homma. Kyllä nuoret haluavat opettajiksi, lääkäreiksi tai sosiaalityöntekijöiksi, mutta kovin harva tähtää ammattijohtajaksi kunnan keskushallintoon.
 
Kuntalehti teki vajaa vuosi sitten kansijutun kunnallishallinnon opiskelijoista, jotka tähtäävät kuntajohtajiksi. Tällaisiakin nuoria on olemassa, uskokaa pois. Mutta ei tie tietenkään suoraan pomoksi vie, ensin pitää kerätä kokemusta paljon parjatusta hallinnosta. Sieltäkään ei ole kovin suurta tungosta ykköspaikoille, sen kertovat mm. Kuntalehden työpaikkailmoituksista tehdyt analyysit, joiden mukaan hakijoita pomopaikkoihin on yhä vähemmän ja kunnat ja kaupungit joutuvat tekemään useita hakuja.
 
Kuntajohtajan työ on tänään tosi paineistettua. Kuntauudistus toisensa perään vaatii muutosjohtajuutta ja pelisilmää. Kunnan perusrakenne on sinänsä jo kovin monimutkainen mihin tahansa yritykseen verrattuna. Kunnan toiminta on lakisääteisesti kahlittua ja johtamisessa pitää ottaa huomioon monta sidosryhmää. Kaksinapaisuus tarkoittaa rinnakkaisjohtamista poliittisten luottamushenkilöjohtajien kanssa. He ovat kuntapomon pomoja. Oman suolansa johtamiseen antaa mediajulkisuus ja kuntalaisten kyltymättömiltä tuntuvat toiveet ja tarpeet.
 
Kunta-alalla on jo muutama vuosi sitten tunnistettu ongelma johtajuuden huonosta vetovoimasta. Viimeksi asiaan kiinnitti huomiota mm. Kuntatyönantajien toimitusjohtaja Markku Jalonen, joka esitti Hesarissa 12.5. bonusjärjestelmän luomista kuntajohtajien työn houkuttelevuuden lisäämiseksi.
 
Pomojen puolustaminen ei ole koskaan kovin muodikasta, mutta jonkun on sekin tehtävä. Kuntajohtajien keskikuukausiansio on vähän alle 6.000 euroa. Ei tarvitse olla kummoinenkaan kunta, kun alaisia on satoja ja budjetti on lähellä 100 miljoonaa puhumattakaan kymmenistä tuhansista alaisista ja usean miljardin euron vuosibudjeteista. Vastuulla ja työn mittakaavalla arvioituna kuntajohtaja on tosi pahassa palkkakuopassa. Suurimpien kaupunkien johtajien liksa on tällä hetkellä noin 15.000 euroa kuukaudessa, kun vastaavankokoisen suuyrityksen ykkösjohtajan palkassa on vielä yksi nolla lisää.
 
Eduskunnan väliaikainen puhemies Ben Zyskowicz kohautti maata räimimällä valtiopäivien avajaispuheessaan yksityisten yritysten johtajien huimia palkkoja. Miljoonaliksat ovat laittaneet kansalaisten oikeudenmukaisuuden tajun koetukselle, mikä purkaantui myös vaaleissa. Samasta teemasta myös paperimies Jouko Ahonen joutui jättämään paikkansa.
 
Kuntajohtajiin moitetta ahneudesta ei millään järkiperusteella voi kohdistaa. Pikemminkin noottia voisi antaa liiasta vaatimattomuudesta ja huippuunsa viedystä vastuuntunnosta.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä