Reijo Vuorento: Kuntavaalit suunnannäyttäjänä

Vaalien alla kuntien muuttuvasta roolista on puhuttu paljon. Millainen on tulevaisuuden kunta?

Manner-Suomessa on tällä hetkellä 295 kuntaa, joista pienimmässä asuu 760 asukasta ja suurimmassa yli 600 000. Kuntakenttä on kovin erilainen eri puolilla laajaa Suomea.

Moni pieni kunta on jo pidemmän aikaa hoitanut erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltonsa yhdessä muiden kuntien kanssa, kun taas suuremmat kunnat vastaavat itse palvelujen tuottamisesta. Erikoissairaanhoito on hoidettu kuntayhteistyössä, sairaanhoitopiireissä.

Miten sitten olemme pärjänneet? Kyselyn mukaan 90 prosenttia kansalaisista on tyytyväisiä kuntapalveluihin ja tyytyväisyys on muun muassa Kuntaliiton Arttu-tutkimuksen mukaan kasvanut. Kansainvälisissä vertailuissa pärjäämme hyvin – sote-palvelumme tuotetaan pohjoismaista edullisimmin.

Erityisen hyvin pärjää tuo paljon parjattu erikoissairaanhoito – pohjolan tehokkaimmat sairaalat sijaitsevat nimenomaan Suomessa.

Joskus tuntuukin siltä, että kansalaisten ja poliitikkojen maailmat eivät kohtaa. Tämä varsin hyväksi koettu järjestelmä halutaan nyt muuttaa kokonaan ja vielä sellaiseksi, josta ei ole esimerkkiä mistään päin maailmaa.

Nyt luodaan maakunnat, joille on tarkoitus siirtää sote -toiminnot kokonaan. Jatkossa kunnilta jopa kielletään erillisellä lailla sote-palvelujen tuottaminen ja valinnanvapauden piirissä olevat toiminnot pakkoyhtiöitetään. Kuntien talous puolitetaan, yli 200 000 sote-työntekijää siirretään maakuntiin, sairaanhoitopiirien omaisuus siirretään vastikkeetta maakunnille.

Meneillään on Suomen 100-vuotisen historian suurin hallintomylläys. Kun uudistukseen väistämättä tulee pitkä siirtymäaika, niin huhtikuun vaalit ovat myös sote-vaalit. Kuntien päättäjät joutuvat myös jatkossa vastaamaan kuntalaistensa kokonaishyvinvoinnista yhteistyössä maakunnan päättäjien ja toimijoiden kanssa.

Pohjoismaissa ja muuallakin Euroopassa on yleensä väliportaan hallinto, maakunta. Esimerkiksi Ruotsissa se perustuu samaan kuntalakiin kuin peruskuntakin, maakunnalla on laaja itsehallinto ja verotusoikeus.

Kunnat hoitavat kansalaisia lähellä olevat palvelut ja maakunta terveydenhuollon ja erityistason palvelut. Tuoreessa Ruotsin sote – uudistuksessa osa maakunnan vastuulla olevasta perusterveydenhuollosta siirretään kuntiin vahvistamaan ikääntyneiden palveluja. Pakkoyhtiöittämistä ei ole, vaan niin kunta kuin maakunta päättävät itse tuotantotavoistaan lainsäädännön puitteissa.

Harvaanasutuilla alueilla ja pienemmissä kunnissa tarvitaan ilman muuta leveämmät hartiat vastaamaan sote-palveluista. Kysyä kuitenkin sopii, miksi samaan hallintomalliin pakotetaan suuret kaupunkiseudut, joista useimmilla on halua, kykyä ja riittävät hartiat jatkossakin vastata kuntalaistensa lähipalveluista.

Ajatustapa on vähän samanlainen kuin varsin yleinen suhtautuminen vaikkapa eri ikäisiin ihmisiin. Tietyn ikäiset ovat sellaisia, tuon ikäiset tuollaisia. Kokemuksesta tiedämme, että erilaisuudet sukupolvienkin sisällä ovat useimmiten suuremmat kuin niiden välillä.

Meitä on moneksi – niin on maamme kuntiakin ja reaalimaailmassa ei ole olemassa yhdenlaista tulevaisuuden kuntaa, vaikka laajaa kuntakenttäämme sellaiseen muottiin nyt koetetaankin laittaa.

Maakuntauudistusta tehdään nyt kovalla kiireellä tavallisella lailla, ei siis perustuslain pohjalta. Näin sitä voidaan jatkossa myös normaalilla lainsäädännöllä tarkistaa ja myös haluttaessa muuttaa. Olisiko sittenkin ollut viisaampaa kokeilla ensin jollain alueella, vaikka alkaen pohjoisesta ja sitten kokemuksista viisastuneena vähitellen siirtyä väkirikkaaseen etelään?

Kävi uudistuksessa miten tahansa, kunta on jatkossakin se, jonka kansalainen kohtaa ensimmäiseksi asioidessaan julkisen toimijan kanssa. Kadut, tiet ja puistot hoidetaan, vesi – ja energiahuolto pelaa.

Lapset ja nuoret, opetus, kulttuuri ja liikunta korostuvat jatkossa, kun kunnille jää terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Suuri kysymys jatkossa on kuntien elinvoima, kasvu ja työllisyys. Suomen kehitys on pitkään perustunut kaupunkiseutujen kasvuun. Niiden menestys on heijastunut myös ympäröiviin alueisiin ja kuntiin.

Mihin suuntaan Suomi jatkossa kehittyy ja millainen on juuri Sinun tulevaisuuden kuntasi? Poliittiset puolueet ja ehdokkaat antavat erilaisia vastauksia – onneksi on sentään vielä valinnanvaraa.