Sokra tutkii ja kehittää: Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois-Suomessa

Olemme aiemmin selvittäneet huono-osaisuuden eroja maakunnittain eri puolilla Suomea. Ensimmäisessä tarkemmassa maakuntaosiossa tarkastelimme huono-osaisuutta Itä-Suomessa, eli Pohjois- ja Etelä-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa. Tämän toisen huono-osaisuus ja osallisuus -aluetarkastelun kohteena ovat Kainuun, Lapin, Keski-Pohjanmaan sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnat.

 

Huono-osaisuuden tarkastelukulmat:
inhimillinen, sosiaalinen ja taloudellinen

Huono-osaisuuden inhimillisiksi tekijöiksi voidaan katsoa kuuluvan alkoholin liikakäyttöön, itsemurhiin, asunnottomuuteen, kouluttautumiseen, terveyteen, työttömyyteen ja toimeentuloon liittyviä tekijöitä.

Huono-osaisuuden sosiaalisiksi seurauksiksi taas voidaan lukea lasten kodin ulkopuolelle sijoittaminen sekä väkivaltarikokset tai päihtyneenä tehdyt rikokset.

Huono-osaisuuden vähentämiseen käytettäviä resursseja voidaan tarkastella palvelun tuottajan tai järjestäjän näkökulmasta: kuinka paljon käytetään varoja lastensuojeluun, pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon, mielenterveyskäynteihin ja päihteiden aiheuttamiin terveyspalveluihin. (ks. tarkemmat mittarikuvaukset).

Kuvassa 1 tarkastellaan kaikkien maakuntien huono-osaisuutta ja osallisuutta ja taulukossa 1 huono-osaisuuden ja osallisuuden osatekijöitä Pohjois-Suomen maakunnissa. Kaiken kaikkiaan Pohjois-Suomi paikantuu hieman syventyneen sosiaalisen ja taloudellisen huono-osaisuuden alueeksi. Alueen sisällä erot ovat kuitenkin suuria.

Kuva 1. Huono-osaisuus Suomessa. Inhimillinen, sosiaalinen, taloudellinen ja osallisuuden tarkastelu. Keskiarvo 2011-2015, maakunnan arvoa on verrattu maakuntien mediaaniarvoon.

 

Taulukko 1. Inhimillinen huono-osaisuus, huono-osaisuuden sosiaaliset seuraukset, taloudelliset kustannukset sekä osallisuus Pohjois-Suomen maakunnissa (keskiarvo 2011-2015). Kunkin mittarin osalta maakunnan arvoa on verrattu maakuntien mediaaniarvoon (9. korkein luku) ja kerrottu sadalla. Luku kertoo maakuntien etäisyyden toisistaan.

Pohjois-Suomen ongelmina
yksinäisyys sekä nuorisotyöttömyys

Inhimillisen huono-osaisuuden tarkastelu Pohjois-Suomen maakunnissa osoittaa, että koko Pohjois-Suomea leimaa yksinäisyys ja Keski-Pohjanmaata lukuunottamatta myös nuorisotyöttömyys. Keski-Pohjanmaa poikkeaa pohjoisen maakunnista muutenkin myönteiseen suuntaan. Ainoastaan kahden indikaattorin osalta (Yksinäisyys ja Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus) tilanne on Keski-Pohjanmaalla mediaanimaakuntaa huonompi.

Kainuussa inhimillinen huono-osaisuus näkyy erityisesti suurena alkoholi- ja itsemurhakuolleisuutena. Muissa Pohjois-Suomen maakunnissa nämä indikaattorit ovat mediaanimaakuntaa paremmat. Asunnottomia yksinäisiä on Pohjois-Suomessa erittäin vähän muihin maakuntiin verrattuna. Samoin köyhyys on vähäisempää: toimeentulotukea saaneiden määrät ovat pohjoisessa keskiarvon tasolla tai sen paremmalla puolella.

Heijastevaikutukset
näkyvät rikollisuutena

Huono-osaisuuden sosiaalisia seurauksia eli nk. heijastevaikutuksia nähdään erityisesti Kainuussa. Siellä poliisin tietoon tulleita henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia sekä päihtyneenä tehtyjä rikoksia on selkeästi keskimääräistä enemmän. Myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on Kainuussa selvästi keskimääräistä korkeampi.

Sekä Keski- että Pohjois-Pohjanmaalla kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria on vähemmän kuin muissa maakunnissa keskimäärin. Keski-Pohjanmaalla huomioitavaa on kuitenkin henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten suuri määrä. Myös Lapissa sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia että päihtyneenä tehtyjä rikoksia on keskimääräistä enemmän.

Pohjoisessa paljon perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntejä

Lapissa sekä erityisesti Kainuussa huono-osaisuus lisää myös taloudellisia kustannuksia. Työmarkkinatukeen sekä lastensuojeluun käytetään Kainuussa muuta maata vähemmän euroja, mutta perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntejä sekä vuodeosastoilla päihteiden vuoksi hoidettuja on selkeästi muuta maata enemmän. Tämä voi johtua huono-osaisuuden ohella myös palvelurakenteesta, minkä vuoksi olisi hyvä selvittää esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta paikallisesti.

Perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntejä on runsaasti myös Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sen sijaan Keski-Pohjanmaalla käyntejä on keskimääräistä vähemmän.

Keski-Pohjanmaan osalta on huomioitava päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden suuri määrä. Sen sijaan Lapissa mutta myös Pohjois-Pohjanmaalla päihdeperusteisesti hoidettuja on selvästi keskimääräistä vähemmän.

Pohjois-Suomessa osallisuus on keskimääräisellä tasolla, positiivisena poikkeuksena nähdään Keski-Pohjanmaalla suurempi järjestötoimintaan osallistuvien määrä.

Työtä huono-osaisimpien osallisuuden parantamiseksi kaivataan

Parhaillaan Pohjois-Suomessa 35 Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettua hanketta on kehittämässä ratkaisuja erityisesti maakunnan huono-osaisuuden vähentämiseen (ks. https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/sokra/hankkeet). Toiminta keskittyy usein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien tilanteen parantamiseen. Tarvittaisiin kuitenkin vielä enemmän sellaisia hankkeita, jotka vahvistavat kaikkein huono-osaisimpien ihmisten hyvinvointia ja vahvistavat heidän osallisuuttaan arjessa.

Hyvinvointierojen kaventamisen näkökulmasta maakuntien tulisi painottaa sellaisia hankkeita, jotka vähentäisivät huono-osaisuutta niillä osa-alueilla, joissa ero on suurin maan keskimääräiseen tilanteeseen verrattuna.

Teksti: Reija Paananen, Virpi Kuvaja-Köllner, Sakari Kainulainen, Marjo Pulliainen ja Ritva Sauvola, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lue lisää:

 

Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana -hanke, TITA http://blogit.utu.fi/tita/

 

Sosiaalisen osallisuuden koordinaatiohanke, Sokra www.thl.fi/Sokra

 

Kainulainen, Sakari & Paananen, Reija & Surakka, Anne. (2016): Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden tavoitteeksi. http://www.diak.fi/tyoelama/Julkaisut/Documents/9789524932684.pdf

 

Sotkanet.fi –sivusto https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/index

 

Huono-osaisuuden nujertaminen vaatii systemaattista tarkastelua https://kuntalehti.fi/kuntauutiset/sote/huono-osaisuuden-nujertaminen-vaatii-systemaattista-tarkastelua/

Aiemmat blogit:

Sokra tutkii ja kehittää: Huono-osaisuus ja osallisuus Itä-Suomessa

Sokra tutkii ja kehittää: Huono-osaisuus ja osallisuus maakunnissa