Suomessa on kuluvalla ESR-ohjelmakaudella (2014-2020) ollut mahdollista toteuttaa uudenlaisia pieniä kansalaisista nousevia hankkeita kaupunkiympäristöissä. Kansalaislähtöistä kaupunkikehittämistä (KAKE) on voitu hyödyntää alueilla, joissa ei toteuteta Euroopan maaseutu- ja kalatalousrahastosta rahoitettavaa yhteisölähtöistä paikalliskehittämistä. Täten KAKE-toiminta kohdistuu ensisijaisesti isoihin kaupunkeihin ja yli 23 000 asukkaan kuntien keskusta-alueille. Suurin osa kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen hankkeista on toimintalinjassa viisi, jossa tähdätään erityisesti työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantamiseen ja osallisuuden edistämiseen.

Tähän mennessä KAKE-hankkeet ovat painottuneet pitkälti Itä-Suomeen – Joensuuhun, Mikkeliin, Savonlinnan ja Kuopioon. Näiden lisäksi myös Oulussa toimii yksi hanke. Yleisesti ottaen Kaikki KAKE-hankkeet ovat kaupunkilaisten arjesta nousevia ratkaisuja paikallisiin tarpeisiin. Niissä korostuvat muun muassa innovatiiviset, luovat ja taiteelliset keinot kohentaa kaupunkilaisten, usein vaikeassa asemassa olevien, elämää. Toiminnan kohderyhmien kirjo ja osallistujien ikähaitari on laaja: hankkeissa on mukana muun muassa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, jo pitkään työelämästä poissa olleita ja monilla eri tavoin elämän haasteita kokeneita. Kaikkea KAKE-toimintaa kuvaa kuitenkin konkreettisuus – hankkeissa tehdään, eikä vain suunnitella!

Toteutustavaltaan jokainen KAKE-hanke on muodostunut omanlaisekseen. Joensuussa ja Mikkelissä kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen hankkeita toteuttaa kaupunki. Savonlinnassa toteuttajana on puolestaan yhdistys, Savonlinnan seudun Kolomonen ry. Näissä KAKE-hankkeissa päätoteuttaja jakaa organisoimissaan sisäisissä hauissa rahoitusta pääasiassa pienemmille järjestötoimijoille näiden tekemien suunnitelmien perusteella. Rahoituksesta päätetään yhdessä alueellisen ESR-rahoittajaviranomaisen kanssa. Kuopiossa KAKE-rahoitus toimii ESR-rahoituksella yhteistyössä kaupungin, järjestöjen ja yhdistysten sekä ELY-keskuksen kanssa, periaatteessa samoin kuin muutkin ESR-hankkeet.

Mikkelissä 26.9.2017 järjestettyyn KAKE-päivään osallistui 40 KAKE-toimijaa sekä muita asiasta kiinnostuneita. Hanke-esittelyistä välittyi rohkaisevan hienoja kokemuksia niin hallinnon kuin toteutuksen näkökulmista. Hankkeissa pirskahteli täysin uudenlaista toimintaa, kuten kuuluukin! Päivä edisti ennen kaikkea KAKE-toiminnan vertaiskehittämistä, mutta tarjosi tuntuvan tietopaketin myös tämän tyyppisen toiminnan käynnistämistä suunnitteleville. Jatkossa KAKE-hankkeiden toiminnan ja tulosten taltiointi on tärkeää, jotta hyvät tuotokset saadaan dokumentoitua ja toivottavasti levitettyä ilman byrokratisoinnin varaa. Hankkeiden vahvuus liittyy juuri niiden ennakkoluulottomiin ja byrokratiasta vapaisiin tuotoksiin!

Kuntien ja maakuntien tulisi luoda linjauksia ja suuntia alueillaan toteutettaville hankkeille. Näin tieto onnistuneista hankkeista ja niissä syntyneistä tuotoksista asettuu laajempaan kehykseen. Esimerkiksi Joensuun KAKE-hanke on kytkenyt toimintansa – Rotterdamin kaupungin mallin pohjalta – jatkumoksi, jossa kuvataan osallisuuden vahvistumista. Toisaalta, hankkeille itselleenkin on tärkeää ymmärtää laajemmin sitä, mistä ihmisten hyvinvointi muodostuu ja kuinka sitä voidaan yhteisesti vahvistaa. Esimerkiksi Green Care -ajattelu tuo tällaista näkemystä.

Jatkossa on entistä tärkeämpää miettiä kuinka ja millaista tukea kunta ja maakunta tarjoavat omille asukkailleen. KAKE-hankkeista saadut kokemukset rohkaisevat hyödyntämään vastaavaa ajattelua järjestöjen tukemisessa. Pohdittavaksi jää, myönnetäänkö tulevaisuudessa tukea järjestöille tasamääräisesti budjeteista vai strategisemmin esimerkiksi KAKE-toiminnan kautta? Syntyisikö kokonaan uusi toimintapa, jossa kunta ja maakunta tukisivat hyvinvoinnin edistämistä kansalaislähtöisesti, mutta kuitenkin toimintaa kevyesti suunnaten? Tulisiko sote-uudistuksessa tehdä lisäsatsaus kansalaisyhteiskunnan työhön, jolloin järjestöt löytäisivät palveluiden aukkopaikkoja?

Hanketyö on usein yksinäistä puurtamista. Hankkeet ovat niin kiinni arjessa, että ei ole aikaa nähdä näitä hienouksia, joita ulkopuolinen näkee. Pitäisi olla aikaa nähdä laajemmin ja ajatella isommin! Tästä on etua alueellisesti, mutta myös kansallisella tasolla. Suomen on osoitettava EU:lle, että hankerahat käytetään oikein, eli että syntyy tulosta ja tuotoksia. Tarvitaan siis asiakaslähtöisiä tuotteita ja niin kuvattuna, että niitä voidaan systemaattisesti esitellä ja ottaa käyttöön myös muualla!

TEKSTI: SAKARI KAINULAINEN, MARJO PULLIAINEN JA ANNE SURAKKA

Luitko jo?