Sokra tutkii ja kehittää: Liikunnalla lisää hyvinvointia ja kustannussäästöjä

Pieksämäellä on kehitetty liikunta-aktivointimalli sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Selvityksen mukaan toimintaan osallistuneiden elämänlaatu ja hyvinvointi paranivat 6-12 kuukauden seurantajaksolla. Taloudellisesti tarkasteltuna lyhyellä aikavälillä liikuntaneuvonnasta tulee lisäkustannuksia. Toisaalta jos liikunta-aktivoinnin kautta vältetään yksikin tyypin 2 diabetes, jokainen liikuntaneuvonnan jälkeinen vuosi tuo säästöä yli 1 500 euroa vuodessa.

Sokra-hanke pyrkii tuottamaan esiin tietoa ja esimerkkejä osallisuutta vahvistavaan työhön. Tässä kuvattu hanke täyttää puuttuvaa palaa niin sanotussa huono-osaisuuden kolmiossa (ks. aiemmat Sokra tutkii ja kehittää –blogit). Blogiteksti jäsentää sitä mitkä ovat hankkeen vaikutukset yksilöille ja yhteisöille ja arvioi niitä myös euroina.

Liikuntaneuvontaan ohjataan kuten muuhunkin jatkohoitoon

Liikuntaa harrastamattomilla asiakkailla on nyt mahdollisuus saada apua liikkumisen aloittamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa ohjaaminen liikuntaneuvontaan tehdään samalla kuin tehdään muutkin jatkohoito- ja tutkimuslähetteet. Hoitotyön ammattilaisilla on nyt työkalu, jota käyttää motivoidessaan liikuntaa harrastamatonta asiakasta liikkumaan.

Asiakkaan kohdalla liikuntaneuvonta on 6-12 kuukautta kestävä liikunta-aktivointimalli, jossa asiakas saa kolmella käynnillä liikuntaneuvojan luona henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman, henkilökohtaiset tavoitteet liikkumiseen ja kunnon parantamiseen, Inbody-mittauksen sekä mahdollisuuden osallistua eri liikuntaryhmiin määräaikaisesti. Yksilöllinen, kannustava ja asiantunteva ohjaus ylläpitää ja kasvattaa asiakkaan motivaatiota liikkumiseen. Hyvinä kannustimina toimii omien tavoitteiden saavuttaminen sekä halu parantaa aikaisempien mittauksien tuloksia. Viime vuonna Pieksämäellä ohjattiin sosiaali- ja terveydenhuollosta yli 150 asiakasta liikuntaneuvontaan.

Liikunta-aktivointimalli vahvistaa koettua elämänlaatua

Liikunta-aktivointimallin vaikutuksia arvioitiin muun muassa kahdella elämänlaatumittarilla: terveyteen liittyvällä 15D-elämänlaatumittarilla sekä sosiaalipalveluiden vaikutusten arviointiin tarkoitetulla ASCOT-mittarilla. Molemmissa mittareissa elämänlaatua tarkastellaan useimmilla aikuisen elämään merkityksellisellä elämänlaadun osa-alueella. 15D-mittarin tulosten mukaan liikuntaneuvontaan osallistuneiden elämänlaatu parani 6-12 kuukauden seuranta-aikana kaikilla muilla elämänlaadun osa-alueilla lukuun ottamatta liikuntakykyä (kuva 1.). Tämä voi selittyä sillä, että kohderyhmään kuuluvilla liikuntaa harrastamattomilla ei ollut vertailupohjaa oman kuntonsa arvioimiseen. Se, että he pystyivät tekemään sen, mikä kuului heidän rutiiniinsa, riitti heille. Liikunnan harrastamisen aloittaminen ja liikuntaneuvonnassa tehdyt mittaukset ehkä lisäsivät ymmärrystä siitä, mitä fyysinen kunto pitäisi olla ja tämä näkyy myöhempien mittausten tuloksissa.

 

Kuva 1. 15D-mittari, elämänlaadun eri osa-alueiden muutokset alku-, väli- ja loppumittausten välillä, (asteikko välillä 0-1, 1 tarkoittaa ei vaivoja eikä ongelmia, 0 tarkoittaa huonointa mahdollista tilaa).

ASCOT-mittarin tulosten mukaan kaikilla mittarin elämänlaadun osa-alueilla tapahtui hyvinvoinnin lisääntymistä seuranta-aikana (kuva 2.). Molemmissa mittareissa elämänlaadun muutokset seuranta-aikana olivat tilastollisesti merkitseviä.

Kuva 2. ASCOT-mittari, elämänlaadun eri osa-alueiden muutokset alku-, väli- ja loppumittausten välillä (mitä suurempi luku, sen vähemmän tarpeita tarkasteltavalla elämänlaadun osa-alueella).

 

Liikunta-aktivointimallin kustannukset

Liikunta-aktivointimallin kustannukset asiakasta ovat 1 232 € (vuoden 2015 kustannuksilla). Kustannuksista noin kolmasosa on liikunnanohjaajan työpanos ja noin kaksi kolmasosaa muodostuu liikuntaneuvontaan osallistuvalle annettavan liikuntakortin kustannuksista. Liikuntakortilla osallistuja pääsee Pieksämäen kaupungin uimahalliin ja kuntosalille ilmaiseksi liikuntaneuvontaan osallistumisen ajan. Korttia on velvoite käyttää vähintään kaksi kertaa viikossa ja kortin käyttöä seurataan.

Kustannusten tarkastelussa tehtiin mallinnusta liikunta-aktivointimallin vaikutuksista terveydenhuollon mahdollisiin kustannussäästöihin. Hyvinvointivaikutuksille ei laskettu rahallista arvoa, vaan tarkastelussa arvioitiin lisääntyneen hyvinvoinnin vaikutuksia terveydenhuollon palvelujen käytön muutokseen.

Palvelujenkäytön muutosta tarkasteltiin masennuksesta kärsivän, selkä- ja/tai niskaongelmaisen ja tyypin 2 diabeteksen kohdalla. Lyhyellä aikavälillä liikuntaneuvonta on lisäkustannus, mutta esimerkiksi jo liikuntaneuvontaan osallistumisen jälkeisenä vuonna yksikin vältetty tyypin 2 diabetes tuo säästöä yli 1 500 € vuodessa. Säännöllinen liikunta vähentää masennusta, mikä näkyy hyvin vaikutusten arvioinnissa ja 15D-mittarin tuloksissa. Jos liikuntaneuvonnan avulla saadaan vältettyä yksikin pieksämäkeläinen ”tyypillinen” masennuksen hoitojakso, terveydenhuollolle siitä tulee kustannussäästöä yli 2 200 €.

Liikunta-aktivointimallin toiminnan jatko

Hoitava liikunta-aktivointihankkeessa kehitetty liikunta-aktivointimalli on saatu juurrutettua Pieksämäellä osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon mielestä liikunta-aktivointimalli on erittäin tarpeellinen. Saadut tulokset vaikutusten ja kustannusten arvioinnista tukivat toiminnan jatkumista. Hankkeen päättymisen jälkeen toiminta jatkuu terveydenhuollossa toimivan liikuntakoordinaattorin ja liikuntatoimessa jatkavan puolipäiväisen liikunnanohjaajan voimin.

Teksti: Marina Steffansson, asiantuntija, TtM (terveystaloustiede), Diakonia-ammattikorkeakoulu