Sosiaali- ja terveyspalveluissa on jo vuosikymmeniä tavoiteltu integraatiota.  Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen integraatiolla tarkoitetaan palvelujen järjestäjän tai tuottajan asiakkaalle muodostamaa ja yhteen sovittamaa kokonaisuutta hänen tarvitsemistaan palveluista.

Tähän on pyritty sekä hallinnollisilla muutoksilla että palvelujen kehittämisellä myös nyt käynnissä olevassa hyvinvointialueuudistuksessa.

Palvelutarpeiden kasvu, hoitojen kehittyminen sekä asiakkaiden ja potilaiden ongelmien monimutkaistuminen ovat ajan kuluessa kietoutuneet yhteen tavalla, jossa esiin nouseviin tarpeisiin on totuttu vastaamaan uudella lainsäädännöllä ja entistä erikoistuneemmalla ja korkeammin koulutetulla henkilöstöllä.

          *          *          *

Palvelujenlisääminen ja parantaminen on siilouttanut järjestelmän ja saanut kansalaiset ajattelemaan, että ratkaisu yhä useampaan elämän ongelmaan tulee palveluista ja asiantuntijoilta. Vahvan ja vakaan taloudellisen kasvun vuosina tämä onnistui, mutta niukempiin aikoihin ei ole osattu varautua eikä paneutua hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, ennaltaehkäisyyn ja perustason vahvistamiseen.

Moni kunta ja koko julkinen talous on ajautunut pahoihin vaikeuksiin sote-kustannusten kasvun vuoksi. Kustannusten hillintä olisi edellyttänyt ja edellyttää jatkossakin tehostamista, uudenlaisia palvelukonsepteja ja valtion taholta pidättäytymistä uusista ja laajenevista velvoitteista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluissa alkaa uusi ajanlasku vuonna 2023. Tehostamisen ja kustannusten kasvun taittamisen vaateisiin vastaavat hyvin-vointialueet järjestäjinä ja valtio rahoittajana. Ahtaalla olevan julkisen talouden aikana tehtävä on vaikea, mutta ei mahdoton, jos palvelujärjestelmässä pystytään soveltamaan älykästä sopeutumista ja supistumista. Silloin ei suunniteltaisi ja tehtäisi päätöksiä vain lupaamalla parempia palveluja. Termit älykäs sopeutuminen ja älykäs supistuminen ovat peräisin kaupunkisuunnittelusta, mutta sopisivat hyvin sovellettaviksi soten haasteiden ratkomisessa ainakin ajatuskokeena.

Älykäs supistuminen edellyttää palvelujen uudelleen organisointia, joidenkin lakkauttamista ja uudenlaista palvelutarjontaa. Älykkäässä sopeutumisessa on kysymys uudesta ajattelu- ja suhtautumistavasta supistumiseen, jota ei pidetä kielteisenä prosessina, vaan tarpeena kehittää uudenlaisia strategioita ja toimenpiteitä muutoksen hallintaan. Soteen sovellettuna: ei lisää uusia palveluja, vaan uutta ajattelua.

          *          *          *

Yhdeksi keskeiseksi ratkaisun avaimeksi uudistuksessa on nimetty hyte. Työ hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä hyvinvointialueilla että kunnissa on välttämätöntä, ja sen tavoitteiden tulisi olla korkealla. Tavoitteeksi olisi uskallettava asettaa myös sote-palvelujen kysynnän hillitseminen. Se olisi älykästä sopeutumista pieneneviin resursseihin.

Hyvinvointi ja terveys rakentuvat lähiyhteisöissä. Me syömme, juomme, liikumme, vietämme vapaa-aikaa, huolehdimme läheisistämme, kulutamme, käymme töissä tai koulussa. Tekemämme valinnat luovat pohjaa hyvinvoinnille ja terveydelle tai pahoinvoinnille. Näihin olisi satsattava.  

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä pitäisi olla nykyistä enemmän uskallusta puhua myös kansalaisten omasta vastuusta toimintakyvyn ja terveyden ylläpitämisessä. Kansalaiset tuntuvat olevan yllättävän valmiita omaan vastuuseen. Kunnallisalan kehittämissäätiön lokakuussa teettämän tutkimuksen mukaan 95 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että yksilön tulisi olla vastuussa omasta hyvinvoinnista erittäin tai melko paljon. Jos vastaajat tarkoittavat tällä valmiutta omakohtaiseen sitoutumiseen ja vastuun ottoon, olemme hyvällä tiellä. Tämä olisi älykästä sopeutumista sotessa – uudenlaista ajattelu- ja suhtautumistapaa niukkenevissa resursseissa.

Tarja Myllärinen

Kirjoittaja on Kuntaliiton sote-muutosjohtaja.

Hän on seurannut ja osallistunut sote-uudistusten valmisteluun vuodesta 2007 lähtien.

Kolumni on julkaistu Kuntalehdessä 12/2022.