Tarja Myllärisen kolumni: Kuntia ei saa sivuuttaa!
Meneillään olevassa sote-uudistuksessa ollaan tekemässä ennen- näkemättömän suurta uudistusta Suomen hallintohistoriassa. Edellinen tämän kokoluokan hallinnonuudistus taisi olla Ruotsi-Suomen hallitsijan Kustaa Vaasan aikana luotu keskushallinto. Verotuksenkin hän uudisti. Se tosin edellytti uskonpuhdistuksen toimeenpanoa ja kirkon omaisuuden siirtämistä korvauksetta valtiolle. Nykyisessä sote-uudistuksessa on jotain saman kaltaista verrattuna Kustaa Vaasan aikaan vuosina 1523–1560. Nytkin valmistellaan valtion ohjauksen kiristämistä, verotuksen uudistamista ja omaisuuden siirtämistä korvauksetta.
Poikkeukselliseksi Antti Rinteen, sd., ja Sanna Marinin, sd., hallitusten sote-uudistuksen valmistelun tekee se, että uudistuksen mittasuhteista huolimatta kunnilla ja niitä edustavalla Kuntaliitolla ei ole juuri ollut osaa eikä arpaa siinä. Kuntaliitto on pyrkinyt vaikuttamaan ja pitänyt asiaa esillä koko syksyn ja talven. Tuloksena on toistaiseksi ollut vain yksittäisiä kuulemistilaisuuksia ja epävirallisia keskusteluja.
”Onnistunut rakenteiden uudistaminen edellyttää vuoropuhelun ja luottamuksellisen ilmapiirin vahvistamista valtiollisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden välillä.” Lause voisi olla kuntien yhteistyöasiakirjoista tai Kuntaliiton edunvalvontamuistiosta, vaan eipä ole. Lause on suora lainaus hallitusohjelmasta. Hallitusohjelmakirjauksen ja sote-uudistuksen valmistelun välillä näyttää vallitsevan melkoinen ristiriita.
Myönteisen poikkeuksen muodostaa Uudenmaan, pääkaupunkiseudun ja Helsingin erillisratkaisu, jota valmisteltiin yhdessä alueen kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Kaikki muu valmistelu onkin sitten suljetumpaa.
* * *
Kuntakenttä on edustettuna uudistuksen seurantaryhmässä. Siinä on kaksi kaupunkien, kolme sairaanhoitopiirien, kolme maakunnallisten sote-kuntayhtymien, yksi pelastuslaitosten ja yksi Kuntaliiton edustaja. Yhteensä seurantaryhmässä on 32 jäsentä ja kolme asiantuntijaa. Seurantaryhmän tehtävänä nimensä mukaisesti on seurata uudistuksen valmistelua. Muina tehtävinä on mm. seurata uudistuksen toimeenpanoa ja tavoitteiden saavuttamista. Seurantaryhmä voi myös antaa näkemyksiään johtoryhmälle valmistelun ja toimeenpanon tueksi.
Kuntakentän rooli ei kuitenkaan voi kuntien hallintohistorian suurimmassa uudistuksessa olla pelkkä sivustaseuraaja eikä sen näkemys saa jäädä kuulematta. Kustaa Vaasan aikaan osallistuminen ehkä voitiin sivuuttaa, mutta nyt se ei käy.
Kuntien näkökulmasta kaikkein tärkein valmistelu tehdään rahoitusjaostossa. Se on kokonaan ilman pysyvää kuntasektorin edustusta, vaikka juuri se valmistelee maakuntien rahoituslakia, muutoksia vero- ja valtionosuuslainsäädäntöön.
Rahoitusjaoston laskentaryhmä tekee konkreettisia laskelmia maakuntien ja kuntien tulevaisuuden rahoituksesta. Sote-uudistus vaikuttaa kaikkien kuntien talouteen ja tulevaisuuteen sekä suoraan että välillisesti. Kuntatalouteen vaikuttavat mm. kuntien verotulojen leikkaus, valtionosuuden jakaminen ja uudistaminen, omaisuuden, sopimusten ja henkilöstön siirrot, muutoskustannukset sekä julkisen talouden kestävyys.
* * *
Edellisellä hallituskaudella maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu oli avoimempaa ja osallistavampaa. Rahoituslaskelmia esitettiin keskeneräisinä versioina, mikä sai hyvää palautetta kunnista: oli edes jotakin kättä pidempää, jonka avulla suunnitella tulevaa. Nyt ei ole mitään muuta kuin edellisen kauden tiedot, joille nyt käynnissä oleva valmistelu tiettävästi rakentuu.
Suljettu valmistelu voi pahimmillaan johtaa siihen, että koko lakipaketti pläjähtää lausunnolle juhannuksen tienoilla. Jos näin käy ilman, että valmistelun kestäessä on käyty luottamuksellista vuoropuhelua eri toimijoiden välillä ja jaettu avoimesti tietoa, uudistukseen sitoutuminen ja sen onnistunut toteutus voivat vaarantua.
Kuntaliitto on koko meneillään olevan hallituskauden ajan tarjonnut asiantuntijuuttaan sote-uudistuksen valmisteluun. Tarjous on edelleen voimassa, ja siihen kannattaa tarttua.
Tarja Myllärinen
Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja
Kolumni on julkaistu Kuntalehdessä 4/2020
