Timo Reina: Itsenäisyyden juhlavuosi on myös kuntapolitiikan supervuosi

Vietämme tänä vuonna itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlaa teemalla ”Yhdessä”. Aina ei tulla miettineeksi, millainen merkitys kunnallisella demokratialla itsenäisen Suomen polulla on ollut. Paitsi että kunnallinen itsehallintomme on Suomen valtiota reilut 50 vuotta vanhempi, on se ollut keskeisenä lukkona myös sen itsenäisyyden vaalimisessa.

Marraskuun lopulla pidetyn Kuntien Takauskeskuksen 20-vuotisjuhlan juhlapuheessaan historian professori Martti Häikiö käsitteli laajasti tätä teemaa ja arvioi jopa, että saamme kiittää talvisodan ihmeestä pitkälti kansaa eheyttänyttä kuntapolitiikkaa.

Kunnat yhdistävät ja eheyttävät koko kansakuntaa, koska kunnissa pyritään ymmärtämään eri tavoin ajattelevia, hakemaan konsensusta ja etsimään oman kunnan yhteistä etua sekä yhteistyötä muiden kanssa.

Kuntavaalit mullistuksen keskellä

Nyt kun valmistaudumme huhtikuun 9. päivänä pidettäviin kuntavaaleihin, tämä kunnan asukkaiden itsehallinnon perimmäinen idea olisi tärkeää pitää mielessä ja myös toimia sitä kunnioittaen. Tarve korostuu senkin takia, että kuntavaalit käydään keskellä historiallisen suurta sote- ja maakuntauudistusta.

Jos ja kun uudistus etenee osapuilleen joulukuussa julkistettujen linjausten – joissa kuntakentän palautetta oli kuultu, vaikka korjattavaa ja kysymysmerkkejä jäikin – mukaisesti, ovat kunnat voimavaroiltaan, tehtäviltään ja yhteistyörakenteiltaan hyvin erilaisia kuin päätyvällä valtuustokaudella ja monella sen edeltäjällä.

Kuntien asemoiminen uuteen aikaan on keväällä valittavien valtuutettujen tärkein tehtävä Suomen jokaisessa 311 kunnassa. Toivottavasti tälle jää tilaa myös vaalikeskusteluissa.

Vaikka kunnilla ei järjestämisvastuuta uudistuksen jälkeen sotesta olekaan, joulun alla julkistettuja valinnanvapausmalliluonnoksia lukiessa tulee vakuuttuneeksi siitä, että kuntien mahdollisuus omistaa kaavailtuja sote-keskuksia lisäisi kilpailua ja valinnanvapautta sekä turvaisi osaltaan palvelujen saatavuutta. Se olisi myös järjestämisvastuussa olevien maakuntien etu ja toisi lisävaihtoehtoja palvelujen tuotantoon ja organisointiin.

Kunnissa on runsaasti päätettävää myös uudistusten toteuduttua. Ja se päätettävä on yhä useammin sellaista, mihin yksittäinen kunta ja sen valtuutettu voi todella vaikuttaa. Meneillään olevien uudistusten jälkeenkin suomalainen kunta on voimavaroiltaan ja tehtäviltään maailman vahvimpiin kuuluva paikallishallinnon yksikkö.

Kunnista tasavertaisia
mutta ei tasapäistettyjä

Samalla kun kunnat tulevat tehtäviltään jossain määrin tasavertaistumaan, niitäkään ei pidä tasapäistää. Kunnilla on erilaisia vahvuuksia ja voimavaroja. Siinä missä suurten kaupunkien kansallinen ja kansainvälinen rooli korostuu, pienet kunnat voivat olla korvaamattoman vahvoja lähiyhteisöjä.

Lopulta uusien kuntapäättäjien viisauden ja luovuuden varassa on keskeisesti se, miten kunnan rooli kyetään uudessa tilanteessa löytämään. Tähän liittyy myös kunnan ja maakunnan yhdyspinnan rakentaminen asukkaiden hyvinvointia ja alueen elinvoimaa parhaiten edistäväksi.

Tulevalla valtuustokaudella monessa kunnassa varmasti selvitellään myös kuntaliitoskysymystä. Liitosten tarve ei poistu sote- ja maakuntauudistuksen myötä, jos kohta se ei välttämättä kasvakaan. Muutos saattaa olla siinä, että liitoksia ei välttämättä tehdä enää niinkään taloudellinen veitsi kurkulla, vaan sen vuoksi, että oman (uuden) kunnan elin- ja vetovoimaa kyetään vahvistamaan.

Rahoitusjärjestelmä
kannattaa valmistella yhdessä

Myös uudistukseen liittyviä epävarmuustekijöitä on poikkeuksellisen paljon. Niistä yksi keskeisimmistä liittyy siihen, millainen rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä kunnille siirtymäkausien jälkeen luodaan. Tämäkin työ kannattaisi aloittaa jo tänä vuonna. Se kannattaisi valmistella juhlavuoden hengessä yhdessä eli parlamentaarisella otteella.

Edessä on siis itsenäisyyden juhlavuoden rinnalla kuntapolitiikan todellinen supervuosi vaaleineen ja uuteen aikaan valmistautumisineen. Vuoden lopulla kaiken lisäksi valmistaudutaankin sitten jo ensimmäisiin maakuntavaaleihin.

Me Kuntaliitossa olemme tässä muutoksessa kenttämme tukena samalla, kun myös me itse muutumme. Lähtökohtanamme on uuden strategiamme mukaisesti se, että onnistuva Suomi tehdään lähellä. Tästä on nyt kysymys.

Timo Reina

Varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntaliiton blogissa