Juhannuksen alla moni ennustelaitos on päivittänyt kansantalouden näkymät ajantasalle. Päivitysten yhteinen viesti on ollut yhtä surkea kuin alkukesän sää: Tälle vuodelle aikaisemmin ennustetut kasvuluvut ovat ropisseet alas nollan tuntumaan, eikä ensi vuosi lupaa tilanteeseen suurta muutosta, vaikka kasvun odotetaankin hieman kohenevan nykytilanteesta.

Myös valtiovarainministeriö julkaisi uuden suhdanne-ennusteen viime viikolla. Ennusteen mukaan tämä vuosi madellaan 0,3 prosentissa, mutta ensi vuodelle ja sitä seuraavalle odotetaan 1,4 prosentin kasvua. Mitä todennäköisimmin tuo kasvu-ura toimii pohjana, jolle ensi vuoden valtion talousarvio ja koko vaalikaudelle ulottuva julkisen talouden suunnitelma valmistellaan.

Valtiovarainministeriön ennuste on mielenkiintoinen myös sen vuoksi, että se sisältää ensimmäisiä virallisia arvioita uuden hallitusohjelman vaikutuksista talouskasvuun ja julkiseen talouteen. Hallitusohjelman tuoreista päätöksistä ennusteeseen on sisällytetty esimerkiksi indeksijäädytykset, leikkaukset koulutukseen ja kehitysyhteistyörahoihin sekä kuntien asiakasmaksujen korotukset.

Ennuste ei sisällä kuitenkaan niitä lisäsäästöjä, jotka laitetaan liikkeelle sitten, jos työmarkkinajärjestöt eivät lähde neuvottelemaan yhteiskuntasopimuksesta, eli työn kilpailukykyä lisäävistä toimista lähivuosina.

Ekonomistiarvioiden mukaan hallitusohjelma näyttäisi vahvistavan koko julkisen sektorin tasapainoa hitusen. Se pienentää EU:n kritisoimaa yli kolmen BKT-prosenttiyksikön ylittävää julkisen sektorin alijäämää niukin naukin viitearvon alle. Tosin tasapainottuminen on uudessakin ennusteessa hyvin hidasta. Sopeutuspäätökset suitsivat myös velkaantumista, mutta velkaantumisen todellinen taittuminen on näköpiirissä vasta kauempana horisontissa.

Yleisten vaikutusarvioiden perusteella ei voi kuitenkaan sanoa vielä yhtään mitään hallitusohjelman vaikutuksesta kuntatalouteen. Tässä vaiheessa ohjelman tavoitteet näyttävät oikeansuuntaisilta, mutta todellisuus selviää vasta sitten kun, vai pitäisikö sanoa jos, hallitusohjelman kirjaukset konkretisoituvat uusiksi kuntatalouden tasapainoa parantaviksi lakiesityksiksi ja normien puruiksi.

Sen valtiovarainministeriön ja muidenkin ekonomistitahojen mukaan voi kuitenkin sanoa, että hallitusohjelmalla on valitettavasti hyvin vaatimattomat vaikutukset talouskasvuun.

Säästöt hidastavat lyhyellä aikavälillä talouskasvua, ja ilman syksymmällä mahdollisesti neuvoteltavaa yhteiskuntasopimusta säästöjen määrä näyttäisi lähivuosina vain lisääntyvän. Tällöin talouskasvu olisi koko hallituskaudella erittäin vaatimatonta.

Sen sijaan jos yhteiskuntasopimuksesta päästäisiin jollain aikavälillä yhteisymmärrykseen niin silloin hallitusohjelma tuottaisi pidemmällä aikavälillä selvästi myönteisen vaikutuksen bruttokansantuotteen määrään.

Kunnat valmistautuvat näin kesän kynnyksellä ja viimeistään heti lomien jälkeen tulevan talousarviovuoden linjaamiseen. On erittäin perusteltua pitää ensi vuoden kasvunäkymät ja menojen kasvuvauhti nollan tuntumassa.

Hallitusohjelman linjausten tulee tukea niin kuntien kuin valtionkin tulojen ja menojen tasapainottumista.

Mikään vähempi ei ole tässä taloustilanteessa riittävää.

Minna Punakallio

Pääekonomisti, Kuntaliitto

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntaliiton blogissa

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä