1. Sivistysrooli

Kunta tarjoaa varhaiskasvatuspalveluja sekä opetuspalveluja esiopetuksesta perusopetukseen ja lukioon tai ammatilliseen peruskoulutukseen. Kunnat kantavat vastuuta siitä, että kaikille nuorille löytyy perusopetuksen jälkeen jatkokoulutuspaikka lukiosta tai ammatillisesta oppilaitoksesta.

Kunnassa on kirjasto, josta voi lainata kirjoja, aikakauslehtiä, levyjä. Kirjastoista löytyy myös digitaalisia aineistoja, tietoverkkoyhteyksiä sekä tietopalveluja. Kirjastot järjestävät paljon erilaisia tapahtumia. Kielikahvilat edistävät maahanmuuttajien kotoutumista. Kunnat ylläpitävät liikuntapalveluja ja liikuntapaikkoja kaikille kuntalaisille. Kunnat tukevat taloudellisilla avustuksilla urheiluseuroja ja yhdistyksiä. Nuoret voivat viettää vapaa-aikaa nuorisotoimen järjestämissä palveluissa ja tiloissa, joita kunta ylläpitää. Kunta voi järjestää nuorille myös erilaisia työpajoja ja tapahtumia. Etsivä nuorisotyö tukee monessa kunnassa nuoria. Nuoret voivat vaikuttaa omiin palveluihinsa muun muassa nuorisovaltuustojen kautta. Kunnassa voi harrastaa ja toteuttaa itseään kansalaisopistoissa, kulttuuri- ja taidekerhoissa ja taiteen perusopetuksessa. Kunnat ylläpitävät museoita, teattereita, orkestereita, kulttuuritaloja ja taideoppilaitoksia.

Tulevaisuuden kunnassa muokataan kirjastoista kuntalaisten olohuoneita, mahdollistetaan etäkoulunkäynti ja hyödynnetään enemmän kansalaisopistoja osaamisen kasvattamisessa.

2. Hyvinvointirooli

Kuntalaiset huolehtivat omasta ja lähiyhteisönsä hyvinvoinnista voimavarojensa mukaan. Kunta omalta osaltaan edistää kuntalaisten hyvinvointia.

Kunta tarjoaa mahdollisuuksia aktiiviseen ja hyvinvoivaan elämään turvallisessa ja viihtyisässä elinympäristössä. Kunnat huolehtivat puhtaasta ja terveellisestä asuinympäristöstä sekä monipuolisista harrastusmahdollisuuksista. Väestön hyvinvointi on yhteydessä koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, vesihuoltoon, ympäristöön, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin kunnan hoitamiin tehtäviin.

Kuntalainen, hänen tarpeensa ja hyvinvointinsa on kunnan kaiken tekemisen keskiössä. Yhteisöllinen välittäminen, turvallisuuden tunne ja ihmisten vaikuttamismahdollisuudet korostuvat. Kuntalaisten turvallisuuden tunne muodostuu liikennejärjestelyistä, rikollisuuden ehkäisemisestä, hyvästä ilmanlaadusta sekä elinympäristön puhtaudesta ja rauhallisuudesta. Turvallisuutta luovat myös riittävät ja laadukkaat palvelut, tietoturvalliset sähköiset palvelut, yhteisöllisyys ja turvaverkostot sekä turvallinen työympäristö.

Monialaisen yhteistyön lujittaminen, eri ammattiryhmien osaamisen vahvistaminen sekä hyvinvointia edistävän ympäristön luominen ovat seuraavina vuosina työn alla. Samaan aikaan rakennetaan kunnan ja maakunnan hyvinvointipalveluiden ammattilaisten sekä kunnan, yhdistysten, yritysten ja seurakuntien välistä yhteistyötä. Kunta toimii mahdollistajana ja koordinoijana muiden toimijoiden hyvinvointitoiminnalle.

3. Osallisuus-ja yhteisörooli

Jokainen voi kertoa mielipiteensä ja vaikuttaa kunnassa. Kuntavaaleissa äänestäjät valitsevat valtuutetut valtuustoon, joka päättää yhteisistä asioista. Kuntalaiset voivat osallistua myös erilaisiin yleisötilaisuuksiin ja kuntalaisraateihin, tehdä kunnalle aloitteita sekä antaa asiakaspalautetta palveluista.

Erilaiset kuntalaisryhmät voivat osallistua nuorisovaltuustojen, vammais- ja vanhusneuvostojen sekä monikulttuurisuustoimikuntien toimintaan. Kuntalaiset toimivat erilaisissa järjestöissä ja ryhmissä, joissa he voivat edistää itselle tärkeitä asioita yhdessä muiden kanssa. Kunnan tehtävänä on myös luoda kuntalaisille kohtaamispaikkoja ja avustaa kuntalaisten yhteistä tekemistä.

Kuntalaiset haluavat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin nopeasti ja mahdollisimman kevyellä tavalla. Kuntademokratiaa onkin tarpeen kehittää parantamalla sähköisiä osallistumistyökaluja ja hyödyntämällä sosiaalista mediaa. Lisäksi nuorten, maahanmuuttajien ja heikoimmassa asemassa olevien osallisuus vaatii huomiota.

Tarpeen on kehittää yhteistä tekemistä eri ikäryhmien välillä sekä erilaisia vaikuttamismahdollisuuksia kevyestä osallistumisesta pitkäkestoisempaan vaikuttamiseen. Kunnalla on olennainen merkitys paikallisen yhteisöllisyyden luojana. Paikallinen yhteisöllisyys on innostuneita kuntalaisia, jotka toimivat yhteisen hyvän eteen. Yhteisöllisyys edellyttää toimijoiden välistä luottamusta, vapautta toimia yhteisesti sovittujen asioiden eteen sekä kuntajohdon ja kuntalaisten tukea.

4. Elinkeino- ja työllisyysrooli

Elinkeinotoiminnan ja työllisyyden edistämiseen kuuluvat maankäytön suunnittelu, yritystilojen ja tonttien tarjonta, hankintojen toteuttaminen, maahanmuuttajien kotouttaminen, asuntopolitiikka, julkisen liikenteen organisointi, syrjäytymisen ehkäisy sekä yritystoiminnan edellytysten parantaminen.

Kuntien elinkeinoasiamiehet ja yritysneuvojat auttavat yrityksiä ja yrittäjiksi aikovia sekä välittävät tietoa tarjolla olevista yritystoimintaa tukevista palveluista. Kunnilla ja niiden kehittämisyhtiöillä on usein aktiivinen rooli yritysverkostojen ja tutkimuslaitosten yhteisen innovaatiotoiminnan kehittämisen koordinoijana ja kumppanina.

Kuntien elinkeinopoliittisilla panostuksilla tuetaan merkittävästi uusien työpaikkojen luomista. Kuntien oppilaitosten ja yritysten yhteistyön kehittämisellä voidaan tukea työllistymistä. Kuntien osallistuminen on laajentunut nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllisyysprojekteihin, työpajatoimintaan ja vajaakuntoisten työllistämispalveluihin. Maahanmuuttajien työllistymistä tukevat toimenpiteet voivat olla kielikoulutusta, perus- tai ammatillista koulutusta ja asunnon järjestämistä yhdistettynä esimerkiksi palkkatukeen tai starttirahaan.

Kaupunkien toimenpiteiden piiriin kuuluvat innovaatioympäristöjen kehittäminen, yrityspuistot, kulttuuriteollisuuden toimitilojen järjestäminen, teknologiakeskukset jne. Uusia mahdollisuuksia maaseudun elinkeinotoiminnalle ovat matkailun, kaivannaisteollisuuden ja biotalouden kasvunäkymät.

5. Elinympäristörooli

Kuntalaisten arkeen ja elinympäristöön liittyvillä toimilla turvataan asumisen edellytykset ja terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava elinympäristö. Kunta tarjoaa mahdollisuudet asumiseen, palveluiden käyttämiseen, työssäkäyntiin, ulkoiluun, harrastuksiin, mutta myös lepoon ja yksityisyyteen.

Kunta huolehtii, että jokaisella on puhdasta juomavettä, sähköä ja lämpöä. Kunta vastaa kadunpidosta ja jätteiden keräyksestä, kaavoituksesta, tonttitarjonnasta ja kunnallistekniikan rakentamisesta sekä kuntalaisille että yrityksille. Kunnat hoitavat myös joukkoliikennetehtäviä. Kunta tarjoaa kuntalaisille asuntoja ja rakennuttaa toimitiloja ja rakennuksia. Lisäksi kunta myöntää rakennuslupia ja valvoo rakennustöiden suorittamista. Kunta hoitaa ilmansuojelua, pinta- ja pohjavesien suojelua ja meluntorjuntaa, ympäristöön vaikuttavien toimintojen lupapalvelua, valvontaa ja neuvontaa sekä ympäristön tilan seurantaa.

Luonto ja puhdas ympäristö nähdään kunnan vetovoimatekijänä. Kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja autojen yhteiskäytön mahdollisuuksia parannetaan. Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään liikkumispalvelujen tarjoamisessa ja käytössä sekä yleensäkin asioinnissa ja työnteossa. Samalla edistetään paikallista, kestävää energian käyttöä, tuotantoa ja jakelua sekä luonnonvarojen järkevää hyödyntämistä. Tulevaisuudessa vahvistetaan yhteisöllisyyden rakenteita ja poistetaan esteitä esimerkiksi helpottamalla kaupunkitilan hyödyntämistä ja rakennusten yhteiskäyttöä.

6. Itsehallintorooli

Kuntalaisille kunta merkitsee yhteisten asioiden hoitamista, kohtaamispaikkoja ja yhteistoiminnallisuutta.

Kuntalaiset hoitavat yhdessä yhteisiksi katsomiaan asioita ja tekevät valintoja hyvinvointinsa ja alueensa kehittämisen edistämiseksi. Itsehallinnollinen kunta on maaperä, jossa erilaiset kuntalaiset ja toimijat yhdessä käsittelevät yhteisöllisiä haasteita. Kuntalaisten tarpeet, arvot ja näkemykset määrittävät toimintaa ja toimintatapoja.

Kunnallinen itsehallinto on tärkeä lähtökohta paikallisten asioiden hoidossa ja mahdollisuudessa tehdä paikallisia valintoja. Itsehallinnollisissa kunnissa erilaiset, paikalliset ratkaisut ovat mahdollisia. Kukin paikallinen yhteisö tekee omat ratkaisunsa ja toimii itse päättämällään tavalla niin, kuin näkevät tarpeelliseksi omat paikalliset olosuhteet ja toimintaedellytykset huomioon ottaen.

Kunnilla on merkitystä koko Suomen hyvinvoinnin ja menestymisen kannalta. Lisäksi kunnilla on perustavanlaatuinen merkitys koko maamme demokraattisen järjestelmän kannalta. Tulevaisuudessa kuntien toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset ja vapaus tehtävien toteuttamiseen turvataan.

7. Kehittäjä- ja kumppanirooli

Kuntalaisten hyvinvoinnin ja paikallisen elinvoiman kehittäminen tapahtuu kumppanuudessa kuntalaisten, yritysten, sidosryhmien ja muiden kuntien kanssa. Kunta kokoaa yhteen alueella toimivia yrityksiä, järjestöjä, oppilaitoksia ja muita yhteisöjä.

Kumppanuus vahvistaa osaamista ja tietotaitoa sekä varmistaa tehokasta resurssien ja voimavarojen käyttöä. Kumppanuudessa eri toimijoiden tavoitteet ovat yhteisiä ja toiminta perustuu luottamukseen, yhdenvertaisuuteen ja vastavuoroisuuteen sekä toimivaan, avoimeen vuorovaikutukseen. Lisäksi toiminnasta on aitoa lisäarvoa kaikille osapuolille ja toimijoiden resurssit ja osaaminen täydentävät toisiaan. Kunnan kumppanuus eri tahojen kanssa voi olla keskustelu-, toimija-, tila-, suunnittelu-, kehittämis-, palvelu- tai budjettikumppanuutta. 

Kumppanuuden avulla voidaan esimerkiksi parantaa arjen turvallisuutta, edistää kuntalaisten hyvinvointia, kotouttaa maahanmuuttajia ja tuottaa palveluja. Lisäksi kumppanuudella voidaan luoda osallistumis- ja työllistymismahdollisuuksia, paikallista yhteisöllisyyttä sekä ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuuden kokemista.

Nyt on ajankohtaista pohtia, miten synnytetään kumppanuus ja toimijoiden välinen luottamus, miten koordinoidaan toimintaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä miten tehdään yhteistä päätöksentekoa ja otetaan yhteistä vastuuta tuloksista.