Suomessa on käynnissä erikoinen keskustelu ja vastakkaisasettelun hakeminen maaseudun ja kaupunkien välillä. Tälle keskustelulle on tyypillistä hämmentävien ilmaisujen käyttäminen maaseudusta ja alueen kunnista. ”Kurjistuva nälkä Suomi”, ”kuolevat kunnat”, ”etelän elätit”, listaa voi jatkaa. (Kertoipa Tuomas Enbuske Iltalehden kolumnissaan 10.3.2017, että ”Haja-asutusalueilla kasvaminen leikkaa lapsen menestystä yhtä paljon kuin jos äiti joisi pullon punaviiniä jokaisena raskauspäivänään.”)

Suomen Kuvalehti selvitti kuolevat kunnat (5.1.2017). Kaatuvat kunnat kunta-analyysissa arvioitiin, että 57 suomalaista kuntaa kaatuu lähivuosina tai saavat lisäaikaa sote-uudistuksen ansiosta. Mitä nyt sitten? Lyömmekö lapun luukulle ja hanskat tiskiin? Haluamme tällä kirjoituksella tuoda esille, että olemme elossa. Ymmärrämme varsin hyvin toimintaympäristömme haasteet ja toisaalta sen potentiaalin, joka meillä on. Monella meistä menee lisäksi ihan hyvin myös taloudellisesti.

Usein kunnan elinvoimaa mitataan sen väestön määrällä. Asukaslukuaan kasvattavia kuntia pidetään yleisesti elinvoimaisina. Kunnan paremmuuttahan ei kuitenkaan ratkaise sen koko väestömäärällä mitattuna vaan sen kyky toteuttaa sille annettua perustehtävää, joka on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Pienissä ja väestöä menettävissäkin kunnissa tulee olla uskoa tulevaisuuteen ja halu kehittää kuntaa strategisesti. Pysyvän asutuksen lisäksi useissa johtamissamme kunnissa on runsaasi kausiasujia, jotka ovat tärkeä voimavara niin kunnalle kuin alueen yrityksille.

Usein keskustelussa viitataan myös valtionosuuksiin. Valtionosuuksia ei mielestämme voi käyttää elinvoiman mittarina, koska suomalainen palvelujen rahoitusjärjestelmä perustuu niihin. Valtionosuudet eivät ole valtion avustus vaan valtion osuus palvelujen kustannuksiin. Koska kaikilla suomalaisilla on perustuslain mukaisesti yhtäläiset oikeudet peruspalvelujen saantiin, kunnilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet palvelujen järjestämiseen. Valtio osallistuu kaikkien kuntien palvelujen tuottamisesta aiheutuneisiin kuluihin. Valtionosuuksilla myös tasataan alueiden välisiä eroja, jotka johtuvat tulopohjasta tai pitkistä etäisyyksistä.

Me niin sanottujen kuolevien kuntien kunnanjohtajat emme ala kaivamaan vielä omaa hautaamme, vaan kehitämme kuntaamme yhteisönä. Ihmisillä on tarve vaikuttaa omaa elinympäristöään koskeviin ratkaisuihin. Kunta on ollut tähän hyvä alusta. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä ihmisten perustarve, eli halu vaikuttaa, ei muutu. Kuntaa pidetään hyvänä elinvoiman kehittäjänä siksi, että kunnan päättäjiä ja kuntalaisia kiinnostaa se, miten oma alue kehittyy. Ainakin me täällä välitämme siitä, millainen oma elinympäristömme on. Kyse on meille kaikille tutusta läheisyysperiaatteesta, jonka mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä.

Lausunnon allekirjoittajat:

Kari Kuuramaa, Enonkosken kunnanjohtaja ;

Jari Penttilä, Halsuan kunnanjohtaja

Merja Olenius, Hartolan kunnanjohtaja

Riitta A. Tilus, Heinäveden kunnanjohtaja

Seppo Ruhanen, Hirvensalmen kunnanjohtaja

Markku Lappalainen, Ilomantsin kunnanjohtaja

Linda Leinonen, Isojoen kunnanjohtaja

Kirsi Virtanen, Jämijärven kunnanjohtaja

Markku Vehkaoja, Kannonkosken kunnanjohtaja

Viljo Kurvinen, Karijoen kunnanjohtaja

Atte Rantanen, Kemijärven kunnanjohtaja

Pekka Kanervio, Kinnulan kunnanjohtaja

Jukka Matilainen, Koski Tl kunnan kunnanjohtaja

Anne Heusala, Kuhmoisten kunnanjohtaja

Veijo Katara, Kustavin kunnanjohtaja

Eero Ylitalo, Kyyjärven kunnanjohtaja

Tiina Heikka, Lapinjärven kunnanjohtaja

Esko Ahonen, Lestijärven kunnanjohtaja

Jarkko Määttänen, Lieksan kaupunginjohtaja

Reijo Urtti, Luhangan kunnanjohtaja

Pentti Ala-Luopa, Merikarvian kunnanjohtaja

Kari Jokela, Merijärven kunnanjohtaja

Arto Ylönen, Miehikkälän kunnanjohtaja

Erkki Pyökkimies, Multian kunta

Heikki Jaakkola, Padasjoen kunnanjohtaja

Vesa Huuskonen, Parikkalan kunnanjohtaja

Pertti Severinkangas, Pelkosenniemen kunnanjohtaja

Sami Baas, Pellon kunnanjohtaja

Juha Torniainen, Pertunmaan kunnanjohtaja

Vilma Kröger, Pielaveden kunnanjohtaja

Eero Mattsson, Pomarkun kunnanjohtaja

Heli Knutars, Posion kunnanjohtaja

Esko Rautiainen, Puolangan kunnanjohtaja

Matias Hilden, Puumalan kunnanjohtaja

Kristiina Järvenpää, Rantasalmen kunnanjohtaja

Risto Niemelä, Rautalammen kunnanjohtaja

Unto Murto, Rautavaaran kunnanjohtaja

Seppo Rajala, Ristijärven kunnanjohtaja

Eeva Kyrönviita, Ruoveden kunnanjohtaja

Tuula Luukkonen, Rääkkylän kunnanjohtaja

Erkki Parkkinen, Sallan kunta

Tapio Iso-Mustajärvi, Savitaipaleen kunnanjohtaja

Antti Mulari, Savukosken kunnanjohtaja

Viveka Lanne, Siikaisten kunnanjohtaja

Rinna Ikola-Norrbacka, Sulkavan kunnanjohtaja

Marketta Kitkiöjoki, Sysmän kunnanjohtaja

Vesa Rantala, Taivassalon kunnanjohtaja

Petteri Ristikangas, Tervon kunnanjohtaja

Tytti Määttä, Vaalan kunnanjohtaja

Leena Mustonen, Valtimon kunnanjohtaja

Pasi Lievonen, Vesannon kunnanjohtaja

Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*


Lue asuntorakentamisen trendeistä Kuntarahoituksen Huomisen tekijöistä
Ilmoitus
KERRO TÄRKEIN VIDEOLLA
Ilmoitus