Laiskanläksy Sääytalolle
Onko tuntunut siltä, että puolueiden välillä ei ole suuria eroja ja että suomalainen politiikka on yhtä ja samaa väritöntä sopuilua?
Ei voi tuntua enää siltä. Nyt politiikka on muuttunut eurooppalaisemmaksi, välillä tuntuu jopa amerikkalaisemmaksi. Tuskin on neuvottelupöydän tuolin päällinen ehtinyt jäähtyä kun haukutaan estoitta vastapäätä istunutta naapuria.
Poliitikkojen riidellessä keskenään Suomen taloudellinen asetelma käy yhtä hankalammaksi. 3. kesäkuuta julkistettujen lukujen mukaan bruttokansantuotteemme kasvoi alkuvuonna kohtalaista vauhtia, kasvua oli 3,3 prosenttia. Mukava lukema, mutta ei taida riittää, kun lähdetään takamatkalta.
Julkinen velka pitäisi saada hallintaan ja sitten supistumaan. Samalla maahan pitäisi löytyä visio ja keinot työllistämisen turvaamiseksi. Ilman uusia työpaikkoja ei velkaantumista pysäytetä eikä vanhoja velkoja saada maksettua. Suomen velka ei vielä ole kansainvälisesti huolestuttavalla tasolla, mutta jos sen kasvu jatkuu, ollaan ongelmissa. Suomen tilannetta pahentavat eläkemenojen ja hoivamenojen kasvu. Suomitiellä ajaakin pian todella ylileveä yhdistelmä.
Talouselämä-lehden tuore listaus 500 suurimmasta suomalaisesta yrityksestä oli karua tarinaa. Yritykset ovat taas alkaneet tehdä kauppaa, mutta ne eivät investoi Suomeen. Investointi kertoo tulevaisuuden uskosta ja uusista työpaikoista. Vuosituhannen alussa suuryritysten investoinnit olivat lähes 12 prosenttia liikevaihdosta. Viime vuonna ne olivat alle neljä prosenttia.
Oli Säätytalolla seuraavaksi mikä porukka tahansa, tämä olisi hyvä muistaa.
