Tulevaisuuden ensihoito on lähipalvelua
Lausunnolla olevassa järjestämislaissa sosiaali- ja terveydenhuollon päivystysrakenne ehdotetaan muutettavaksi siten, että vaativa ja laaja-alainen ympärivuorokautinen päivystys kootaan 12 laajaa ympärivuorokautista päivystystä ylläpitävään sairaalaan. Ehdotuksen mukaan tämä edellyttäisi kentällä liikkuvan ensihoitopalvelun toiminnan suunnittelua ja resurssien tehokasta käyttöä yli maakuntarajojen. Sen vuoksi ensihoidon järjestämisvastuu ehdotetaan muusta sosiaali- ja terveydenhuollosta poiketen määrättäväksi viiden maakunnan tehtäväksi.
Valtakunnallisissa uudistuksissa tulee huomioida suuret alueelliset erot akuuttien ensihoitotehtävien määrissä ja järjestämistavoissa. Jos ensihoitopalvelu halutaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti varmistaa kaikille kansalaisille, tulee sitä kehittää muuhun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeseen integroituna lähipalveluna. Ensihoidon kenttäjohtojärjestelmän tehtävänä on ylläpitää alueellista valmiutta ja operatiivista tilannekuvaa sekä moniviranomaisyhteistyössä varmistaa resurssien järkevä käyttö myös yli maakuntarajojen.
Tulevaisuuden ensihoito on kansalaisen lähipalvelua ja kiinteässä yhteydessä päivystykseen, tehostettuun kotisairaanhoitoon ja vanhustenpalveluun sekä omaisiin. Ensihoito ei ole pelkästään potilaan kuljettamista päivystykseen vaan se yhä enenevässä määrin tehtävän hoitamista kohteessa. Uuden teknologian ja virtualisoinnin avulla yhä vaikeampia ja vaativampia ensihoitotehtäviä voidaan hoitaa kohteessa. Ensihoidon kustannustehokkuuden ja palvelujen laadun ja saatavuuden kannalta järjestämisvastuun määräytymisessä ei tule korostaa ensihoidon kansallista roolia suurissa onnettomuuksissa ja poikkeusoloissa vaan ensihoidon sisällöllistä kehittämistä osana kokonaan uudenlaista alueellista ja jopa paikallista päivystystoimintaa.
Ensihoidosta ei tule muodostaa suurta kansallista varautumisorganisaatiota vaan koko ajan uudistuva kansalaisen lähipalvelu, joka uuden teknologian avulla voi hoitaa myös laajoja kansallisia tehtäviä.
Etelä- Karjalassa on saatu hyviä kokemuksia ensihoidon kehittämisestä. Yhden ensihoitajan yksikkö on tehnyt puolen vuoden aikana 1 304 tehtävää. Tällä toiminnalla on saatu vähintään 140 000 euron säästö perinteiseen toimintaan verrattuna. Suurin säästö tulee siitä, ettei kohteessa hoidettuja potilaita ole lainkaan kuljetettu sairaalaan ja uuden toimintamallin avulla potilaat voidaan kotiuttaa aikaisemmin. Näin on voitu välttää vähintään yksi hoitopäivä vuodeosastolla tai tarkkailuosastolla. Myöskin Kelan korvausperiaatteet pitää muuttaa siten, että ne kannustavat uusiin toimintamalleihin potilaiden kuljettamisen ja siirtämisen sijasta.
Pentti Itkonen
Toimitusjohtaja, EKSOTE