Asiantuntijalta: Ajattelen, että Zelenskyi toimi juuri oikein
Suomalaiset ovat halunneet tukea ukrainalaisten taistelua itsenäisyydestä. Kuva: Pixabay
Jotkut asiantuntijat ovat syyttäneet Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyitä virheistä hänen kiistellessään Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin kanssa.
Ajattelen, että Zelenskyi toimi juuri oikein, koska hän inhimillisti vaikean tilanteen ja osoitti tunteidensa kuohahtamisen kautta, kuinka äärimmäisen paineen alla hän oli oman kansansa kohtalon takia.
Narsistisessa syyttelytilanteessa, jossa uhri kokee tulevansa ansaan, tämä saattaa olla ainoa tapa herättää maailmalla empatiaa ja myötätuntoa. Miljoonat ihmiset samaistuivat Zelenskyin kokemukseen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Arvoilla on nyt uudenlaista valtaa.
Arvovalinnat ovat olleet osa julkista päätöksentekoa jo pitkään, mutta nyt niiden painoarvo on kasvanut entisestään.
Kunta- ja hyvinvointialuevaalit järjestetään ensi kuussa ja äänestäjät odottavat puolueilta ja ehdokkailta selkeitä linjauksia siitä, miten arvot ohjaavat päätöksiä esimerkiksi hankinnoissa, sote-palveluissa ja elinkeinoelämän yhteistyössä.
Kunnat ja hyvinvointialueet joutuvat entistä tarkemmin arvioimaan, millaisia kumppaneita ne valitsevat, miten vastuullisuuskriteerit huomioidaan päätöksenteossa ja miten arvot näkyvät konkreettisesti palveluissa.
Tein selvityksen kaksi vuotta sitten, ja sen mukaan 65 prosenttia suomalaisista kunnista on valinnut itselleen arvot. Loput kunnat nojaavat toimintaperiaatteisiin, visioihin ja pelisääntöihin.
Keskeistä ei ole vain arvojen määrittely, vaan niiden kyky ohjata päätöksentekoa ja perustella valintoja julkisesti.
Arvoja ei valita vain sisäistä käyttöä varten, vaan ne tulevat myös ulkoisesti haastetuiksi ja arvioiduiksi.
Kuntapäättäjien ja viranhaltijoiden on pystyttävä perustelemaan päätöksiään arvojen kautta, koska niitä tullaan seuraamaan entistä tarkemmin. Kansalaiset ja media seuraavat tarkasti, miten vastuullisuuskriteerit näkyvät päätöksissä ja millaisia toimijoita tuetaan julkisilla varoilla.
Vastaavaa kehitystä nähtiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Moni suomalainen organisaatio joutui tuolloin nopealla aikataululla tarkastelemaan arvojaan ja tekemään päätöksiä julkisen paineen alla.
Nyt tilanne on entistä monimutkaisempi, koska tekoäly ja someympäristö voimistavat reaktioita ennennäkemättömällä tavalla.
Hiljaisuus ei ole enää neutraali vaihtoehto. Jos organisaatiolta odotetaan kannanottoa, mutta sitä ei tule, syntyy arvotyhjiö, joka voi heikentää luottamusta ja johtaa jopa kriisiin.
Kun suomalaiset suuntaavat ensi kuussa kunta- ja hyvinvointialuevaalien vaaliuurnille, arvokysymykset nousevat tärkeiksi tekijöiksi äänestyspäätöksissä.
Miten päätökset linjataan turvallisuuden, kestävän kehityksen ja alueellisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta? Miten kuntien ja hyvinvointialueiden varat käytetään arvojen mukaisesti?
Arvot voivat olla yhtä painava valintaperuste kuin talous ja palvelut. Ehdokkaiden ja puolueiden tulee varautua siihen, että äänestäjät odottavat konkreettisia vastauksia arvokysymyksiin, epämääräisiä linjauksia ei hyväksytä.
Nyt ei ole enää kyse vain strategiakirjoista tai viestintäkampanjoista – arvot vaikuttavat suoraan organisaatioiden menestykseen, houkuttelevuuteen työnantajina ja kansalaisten luottamukseen.
Arvotyhjiö voi olla yhtä haitallinen kuin väärä arvovalinta. Jos organisaatio ei uskalla tehdä linjauksia, sen uskottavuus murenee.
Arvot eivät ole aina helppoja asioita, mutta siksi ne ovatkin valintoja.
Jukka Saksi
Kirjoittaja on kauppatieteiden tohtori ja Arvovalta-kirjan kirjoittaja.
Lue myös:
