Kolumni: On tärkeä osoittaa, että nuoret tulevat kuulluiksi politiikassa

Vaalit eivät ole veljiä tai siskoja keskenään. Kuntavaalit houkuttelevat äänestäjiä enemmän kuin aluevaalit ja eduskuntavaalit enemmän kuin europarlamenttivaalit.

Presidentinvaalit kiinnostavat kansalaisia eniten, äänestysvilkkaus oli viime vaaleissa ensimmäisellä kierroksella 75 prosenttia. Muissa vaaleissa äänestysinnossa on ollut pienoista, ei dramaattista laskua.

Kuntavaalien äänestysprosentti on ollut yli 50, aluevaalien lähellä 50, europarlamenttivaalien päälle 40 ja eduskuntavaalien yli 70. Emme ole Euroopassa huonoimpia äänestäjiä, jos vertaillaan vaikkapa europarlamenttivaaleja maittain. Belgian 89 prosentin äänestysaktiivisuus peittoaa Liettuan 29 prosentin.

Alhainen äänestysprosentti on iso demokratian vaje. Toteutuuko mielestäsi kansalaisten demokratia, jos äänestäjiä on alle puolet äänestysoikeutetuista? Äänestämättä jättäminen voi olla seuraus heikosta luottamuksesta demokratiaan tai tunne siitä, että tämän tyyppisellä osallistumisella ei ylipäätään ole mitään merkitystä.

Viimeisissä kunta- ja aluevaaleissa demokratia kohtasi vielä uuden ongelman. 120 000 kansalaista kävi äänestämässä, mutta heidän ääniään ei hyväksytty. Ääniä oli hylätty paljon numeroiden sekaantumisella alue- ja kuntavaalien välillä ja tyhjillä lipuilla.

Äänestystapa ei ollut yksinkertainen ja selkeä, neuvontaa vaalipaikoilla oli liian vähän ja vaalien erottamista selkeämmin toisistaan ei ollut toteutettu hyvin.

Eikö nyt viimeistään olisi syytä pohtia nettiäänestyksen mahdollisuutta?  Nykyisen äänestysmallin rinnalla se lisäisi äänestyshalukkuutta.

Nettiäänestämistä pitäisi ajatella myös tulevien sukupolvien näkökulmasta. On tärkeä osoittaa, että nuoret tulevat kuulluksi politiikassa.

Äänet voitaisiin laskea nopeasti ja tarkasti. Kun tunnistautumismekanismeja ja yksityisyyttä on jatkuvasti kehitetty, äänestäjän henkilöllisyys ja äänten luottamuksellisuus säilyisivät vahvoina.

Kuten moni meistä muistaa, Suomessa testattiin 2008 sähköistä äänestystä, mutta kokeilu lopetettiin heikon vaalisalaisuuden, tunnistautuminen ja järjestelmän toimintavarmuuden vuoksi.

Näitä ongelmia on ratkottu nyt muissa asiointimuodoissa eikä tulisi enää kuuloonkaan, että pankin tai verottajan kanssa asioitaisiin ilman verkkopalveluja.

Meillä on tarvetta uusille kansalaisten osallistumisen muodoille.  Erilaisiin neuvottelukuntiin, neuvostoihin ja kansalaisraateihin osallistuminen koetaan raskaaksi ja osademokratiaksi.

Kansalaisten mielipiteen kokoamisesta päätöksenteon pohjaksi on tullut entistä tähdellisempää ja nettiosallisuusmuodot voivat olla siinä suureksi hyödyksi.  

Viro on ollut maailman edelläkävijä nettiäänestämisessä. Viron äänestysprosentti on viime vuosien eri vaaliessa ollut 40–60, ei siis merkittävän korkea, mutta syyt löytyvät muualta kuin sähköisestä äänestyksestä.

Äänestäminen on pitkälti myös asennekysymys. Virossa melkein puolet kaikista äänistä annetaan sähköisesti ja ne voivat olla juuri ne äänet, joita ei muutoin annettaisi lainkaan.

Elli Aaltonen on SPR:n puheenjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.