Kunnat ja johtajat: Luottamuksellinen, kollegiaalinen tuki tarjoaa korvaamatonta apua

Pormestari Vartiainen kutsui kuluvan valtuustokauden päätösillalliselle Helsingin kaupungintalolle C21-kaupunkien johtajat. C21-verkostoon kuuluvat Suomen 21 suurinta kaupunkia, ja sen tavoitteena on edistää kaupunkien ja kuntalaisten etuja sekä vahvistaa neuvotteluvoimaa suhteessa valtioon.

Yhteisellä agendalla on ollut niin suuria kysymyksiä – kuten hyvinvointialueiden perustaminen ja TE-uudistus – kuin myös arkisempia, käytännönläheisiä asioita.

Yhteistyössä parasta on ollut luottamuksellinen, kollegiaalinen tuki, joka tarjoaa korvaamatonta apua usein yksinäiseltä tuntuvaan johtamistyöhön. Osallistuminen tähän verkostoon sai minut pohtimaan laajemminkin verkostojen ja yhteistyön merkitystä kuntajohtajan työssä onnistumisen näkökulmasta.

Mikkelin kaupunginjohtajana olen mukana useissa verkostoissa: C21-verkoston lisäksi mm. Suomen Kuntajohtajat ry:ssä, keskisuurten kaupunkien ryhmässä, Itäisen Suomen keskuskaupunkien yhteistyössä, Mikkelin seudun seutuvaliokunnassa sekä Etelä-Savon kunnallisasiain työryhmässä.

Kaikilla näillä verkostoilla on omat erityiset roolinsa tukemassa johtamistyötä, mutta yhteistä niille on mahdollisuus vaikuttaa laajemmin, saada vertaistukea ja kehittää omia näkökulmia yhdessä muiden kanssa.

Johtajasopimuksissa ja arviointikeskusteluissa kuntajohtajille asetetaan konkreettisia tavoitteita. Näiden tavoitteiden saavuttaminen ei ole pelkästään oman organisaation johtamista; se on yhä useammin vaikuttamista ja tekemistä verkostojen kautta.

Esimerkiksi valtion päätöksentekoon vaikuttaminen edellyttää, että kaupungit kykenevät esiintymään yhtenä rintamana ja perustelemaan yhteiset tavoitteensa uskottavasti ja asiantuntevasti.

Yhteistyön voima korostuu erityisesti isoissa muutosprosesseissa. TE-palveluiden siirto kunnille ja hyvinvointialueuudistus ovat olleet esimerkkejä muutoksista, joissa yksittäisen kunnan vaikutusmahdollisuudet olisivat olleet vähäiset ilman verkostojen tukea.

Kun kunnat yhdessä määrittelevät strategiansa ja tavoitteensa, ne voivat myös paremmin vaikuttaa siihen, millaisia ratkaisuja valtakunnallisella tasolla syntyy.

Yhteistyö ei kuitenkaan ole vain vaikuttamista ulospäin. Se on myös jatkuvaa oppimista ja oman toiminnan kehittämistä. Kollegiaalinen verkosto tarjoaa mahdollisuuden peilata omaa johtamista, saada uusia ideoita ja löytää ratkaisuja yhteisiin ongelmiin. Luottamukseen perustuvat verkostot madaltavat kynnystä jakaa myös epäonnistumisia, mikä puolestaan vahvistaa ammatillista kasvua.

Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti niissä tilanteissa, joissa taloudelliset ja toiminnalliset paineet kasvavat. Resurssien niukentuessa verkostomainen toiminta voi tarjota keinon jakaa resursseja, kehittää yhteisiä palveluratkaisuja ja vahvistaa alueellista elinvoimaa.

Esimerkiksi Itäisen Suomen keskuskaupunkien yhteistyö tarjoaa alustan, jossa voidaan rakentaa yhteisiä kehittämishankkeita ja edistää alueen vetovoimaa systemaattisesti.

Strateginen verkostoituminen ei tarkoita oman organisaation etujen unohtamista, vaan pikemminkin niiden vahvistamista laajemmassa yhteydessä. Kun oman kaupungin tavoitteet kytkeytyvät laajempaan yhteiseen strategiaan, on helpompi löytää liittolaisia ja resursseja niiden edistämiseen.

Verkostotyö mahdollistaa sen, että myös pienemmän kaupungin ääni kuuluu isommissa pöydissä.

Johtaminen verkostoissa vaatii erityistä osaamista: kykyä kuunnella, rakentaa luottamusta, neuvotella ja yhdistää erilaisia näkökulmia yhteiseksi tavoitteeksi. Se vaatii myös pitkäjänteisyyttä – tulokset eivät synny hetkessä, vaan ne rakentuvat askel askeleelta yhdessä tehtävän työn kautta.

Kuntajohtajan työ on yhä enemmän verkostojohtamista. Yhteistyö muiden kanssa ei ole vaihtoehto, vaan välttämättömyys. Parhaimmillaan se tuo voimaa, suuntaa ja tukea, joita ilman kuntajohtajan tehtävä olisi monin verroin vaikeampi.

Janne Kinnunen on Mikkelin kaupunginjohtaja