Kunnat ja johtajat: Valtuustokauden vaihtuminen luo mahdollisuuksia

Uudet huhtikuussa vaaleilla valitut valtuustot aloittavat työnsä kunnissa kesäkuun aikana. Vaaleissa äänestettiin ensimmäisen kerran sekä kunta- että aluevaaleissa. Valtuutettujen vaihtuminen kuntavaaleissa on pysynyt melko tasaisena.

Kuntavaaleissa vaihtuu keskimäärin noin 40 prosenttia valtuutetuista. Merkittävä määrä aloittavista valtuutetuista on siis uusia. Toki uusien joukossa on myös välillä poissa olleita, joilla voi olla jo pidemmältäkin ajalta kokemusta ja näkemystä.

Valtuustokauden vaihtuminen aiheuttaa kunnantaloilla kaiken näköistä hallinnollista tekemistä. Vaalien järjestäminen itsessään on työteliäs prosessi eri vaiheineen, joka ainakin tällä kertaa aiheutti ylimääräistä pohdintaa ensimmäisten tuplavaalien takia.

Uusien luottamushenkilöiden sisäänajo aloitetaan nykyään suuressa osassa kuntia jonkinlaisten sähköisten työvälineiden jakamisella ja niiden käytön ja hyödynnettävissä olevien ohjelmistojen opastuksella.    

Valtuustokauden vaihtuminen on kunnissa kouluttamisen ja strategiatyön tekemisen aikaa. Uusille valtuustoille tulee tarjota vähimmillään perustietopaketti kunnan toiminnasta, hallinnosta ja taloudesta. 

Tämän lisäksi koulutukset tarjoavat mahdollisuuden viestiä luottamushenkilöille kunnan tilannekuvaa eri näkökulmista. Viestimällä tilannekuvaa myös samalla luodaan sitä. Tämä tarjoaa kunnanjohtajalle ja muille viranhaltijoille hyvän mahdollisuuden vaikuttaa tulevan valtuustokauden toimintaan ja päätöksentekoon.

Valtuustokauden alku on myös kuntastrategian päivittämisen tai ainakin tarkistamisen aikaa. Strategiatyön pohjana on yleensä kunnan tilannekuva. Mikä on taloudellinen liikkumavara? Miltä väestöllinen kehittyminen näyttää ja mitkä ovat sen luomat muutospaineet palvelutarpeissa? Miltä kunnan elinvoima näyttää erilaisilla mittareilla?

Strategiatyössä määritellään tulevaisuuden pitkän tähtäimen tavoitteet ja visio sekö polku nykytilasta tavoitteeseen. Myös kuntalaiset on tärkeä muistaa ottaa tähän työhön mukaan.

Mielenkiintoinen kysymys kunnissa on, kuinka samanaikaisesti pystytään turvaamaan palvelutuotannon ahtaassa taloudellisessa tilanteessa ja tekemään tarvittavia panostuksia elinvoiman kehittämiseen.

Kuntalaisen näkökulmasta voi olla vaikea ymmärtää minkä takia samaan aikaan olemassa oleviin palveluihin joudutaan tekemään muutoksia palvelutarpeen muutosten takia, ja samaan aikaan rahaa investoidaan tulevaisuuden elinvoiman rakentamiseen.

Asioiden yhteensovittaminen on kuitenkin mahdollista, kunhan tulevilla luottamushenkilöillä ja toimivalla viranhaltijajohdolla on yhteinen näkemys nykytilanteesta sekä tulevaisuuden visiosta.

Yhtäkkisesti yhteisymmärrys ei synny. Se edellyttää kuvainnollisesti ilmaistuna paljon kahvia ja kampaviineriä sekä vapaata keskustelua aihepiirien ympärillä. Tähän kannattaa panostaa nimenomaan valtuustokauden alussa.

Valtuustokauden vaihtuminen tarjoaa myös tilaisuuden päästä muuttamaan tai luomaan uutta toimintakulttuuria luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välille. Vaikka valtuustoissa jatkaa paljon myös vanhaa osaamista ja jo opittua toimintakulttuuria, tarjoaa valtuustokauden vaihtuminen ainakin henkisesti uuden alun tai välietapin. Tämä on ainakin omasta mielestäni mahdollisuus muutokselle, jota ei kannata jättää hyödyntämättä.

Mikko Löfbacka on Ulvilan kaupunginjohtaja.