Mielipide: “On varmistettava, että valittu johtaja pystyy menestymään vaativassa tehtävässä”

Kokosin tietoja viime vuonna kunnan ylintä viranhaltijaa hakeneiden kaupunkien ja kuntien hakuilmoituksista. Tarkasteluun päätyi kuusi kaupunkia (Kemijärvi, Keuruu, Lappeenranta, Loviisa, Oulu ja Raahe) ja 11 muuta kuntaa (Enontekiö, Janakkala, Kärkölä, Kärsämäki, Laihia, Pelkosenniemi, Pyhäntä, Taivalkoski, Teuva, Vehmaa ja Ylitornio).

Valinnan ehdottomin vaatimus liittyy koulutukseen. Kunnista 15 edellyttää ylempää ja kaksi ylipäätään korkeakoulututkintoa johtajaltaan.

Kaikki kunnat edellyttävät tai pitävät ansiona johtamiskokemusta tai -osaamista. Kolmessatoista kunnassa talousosaaminen on edellytyksenä tai toiveena. Ainoastaan kahdessa kunnassa ei ole edes toiveena perehtyneisyys kuntahallintoon.

Kielitaitovaatimusten kärjessä on suomen kielen taito, jota edellyttää seitsemän kuntaa. Jopa viisi kuntaa vaatii englannin kielen hallintaa.

Lähinnä yksittäisiä mainintoja saivat paineensietokyky, päätöksentekokyky, visionäärinen ajattelu, positiivinen ajattelu, halu tehdä kaupungin eteen töitä hihat käärittynä sekä kyky ja halu olla positiivisesti esillä kunnan puolesta.

Kokemusta tai osaamista edellytettiin tai toivottiin edunvalvonnasta, yhteiskuntasuhteiden hoitamisesta, työllisyystoimesta, tekniseltä toimialalta ja lakiasioista. Pienen kunnan erityispiirteiden tuntemusta toivottiin yhdessä kunnassa. Saamen kielen taito on eräässä kunnassa erityinen meriitti.

Kokonaisuus, joka kattaa hyvät esiintymis-, vuorovaikutus-, viestintä- ja verkostoitumistaidot on 13 kunnassa edellytyksenä tai toiveena. Viidessä kunnassa ehtona on (hyvä) elinkeinoelämän kokemus tai tuntemus.

Kunnanjohtajaa valitessa määritettävänä on:

1.   koulutustaso

2.   johtamisosaaminen (edellytetäänkö kuntakokemusta)

3.   kielitaito

4.   talousosaaminen: (kunnan tarpeisiin kohdennettu talousosaaminen).

Ylipäätään ehdoissa ja toiveissa olisi perusteltua pohtia sitä, onko ne aidosti todennettavissa. Kriittinen talousosaaminen on sinänsä myös mitattavissa, vaikka kunnat käyttävätkin tämäntyyppistä testaamista vähän.

Hakuilmoitukset voisivat kuvata nykyistä tarkemmin johtajan työn sisältöä. Pienessä kunnassa työ on erittäin käytännönläheistä ja suurissa kaupungeissa strategisempaa.

Kunnanjohtajan rekrytoinnissa ei riitä vain sopivan kandidaatin valinta – on varmistettava, että valittu johtaja pystyy menestymään vaativassa tehtävässä. Onnistunut rekrytointi varmistetaan viime kädessä arjessa. Johtajan tueksi tarvitaan toimivat rakenteet, kuten ammatillista asiantuntijatukea.

Janne Tapola

yrittäjä, GOUMA Oy

Kirjoittaja on kunta-alan asiantuntija ja konsultti.