Miksi kuntien ja alueiden rahoituksen uudistuksista ei puhuta vaalien alla?

Joulun alla julkistettiin pahasti aikataulusta myöhässä kuntien peruspalvelujen valtionosuusuudistusta valmistelleiden Arto Sulosen ja Eero Laesterän raportti. Viime syksynä odotettiin uudistuksen lausuntokierrosta, mutta juuri ennen sitä hallitus päätti siirtää uudistuksen vuodella eteenpäin yli kuntavaalien. Tehtyjä koelaskelmia raportin kuntakohtaisista vaikutuksista ei ole julkaistu. Tänä vuonna em. valtionosuuksiin on varattu 3,4 mrd €. Vaikka uudistus on merkittävä, ei siitä ole käyty julkisuudessa keskustelua. 

Samoin on käynyt hyvinvointialueiden rahoituksen uudistuksen, jota on tiettävästi valmisteltu virkamiesryhmässä. Siitä ei ole julkisuudessa näkynyt tietoja. Hyvinvointialueiden rahoituksessa on ongelmia todettu olevan liiallisessa asukuslukupainotuksessa sekä tarvetekijöiden määrittelyssä.

Kuntien peruspalvelujen raporttiin jäi mm. yli 500 milj € rahoitusvaje. Se osaltaan kuvaa, ettei syvällisesti kuntien asemaa, tehtäviä ja roolia muuttaneen sote-uudistuksen jäljiltä syntyneitä kuntatalouteen liittyviä ongelmia kyetä ratkomaan vain kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien puitteissa. Tarvitaan laajempi rahoituksen kokonaisuudistus ml. verot, maksut ja kaikki valtionosuudet. Toimivaa rahoitusjärjestelmää ei ehdittäne valmistelemaan tällä eduskuntavaalikaudella. Järkevää olisi käynnistää parlamentaarinen valmistelu kuntien koko rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi. Näin varmistettaisiin, että uudistus toteutuisi ensi vaalikaudella. Nopeasti toteutettavalla erillisratkaisulla tulisi poistaa muutamien kuntien negatiiviset valtionosuudet sekä tehdä muutama muu välttämätön tarkistus.

Raportin mukaan kuntien peruspalvelujen valtionosuudet määräytyisivät pääosin jatkossakin ikäryhmittäin laskettavien perushintojen ja väestön asukasmäärän perusteella. Kaikkien yli 16-vuotiaiden ikäluokan perushinta olisi vain hieman yli 400 €/as, mikä on 1,14 % ikäryhmäperusteisesti määräytyvästä kokonaisperushinnasta. Onko tuo painotus kohtuullinen?

Verotulojen tasaukseen esitetään kaikkien voimalaitosten kiinteistöveron ottamista 50 %. Avoimeksi jää, miksi liikekiinteistöistä tai vakituisista asuinrakennuksesta maksettava kiinteistövero ei voisi olla kokonaisuudessaan tasauksessa, niistähän ei synny sijaintihaittaa? Raportissa esitetään maan keskimääräisten veroprosenttien pohjalta määräytyvän tasausrajan nostamista nykyisestä 90 %:sta 100 %, mikä kohentaa alhaisen verotulojen kuntien asemaa. Niiden talous on tunnetusti heikko ja verotus muita kuntia kireämpää. Raportissa esitetään nykyisen 10 % vähennyksen poistamista tasausrajan ylittäviltä kunnilta, mikä hyödyttää korkean verotulon kuntia, joiden talous on muutenkin vahva.

Etätyön tai vapaa-ajan asutuksen vaikutuksia kuntien kustannuksiin ei käsitelty. Raportissa on muitakin ihmetystä herättäviä kohtia. Esimerkiksi vaikka raportissa todetaan, että väestön vähenemä lisää kustannuksia väestön kasvua enemmän, esitetään väestön kasvun perusteella selvästi suurempaa rahoitusta kuin väestötappion perusteella. Raportissa esitetään lukion ja ammattikoulutuksen kotikuntakorvauksen säilyttämistä, eli kaikki kunnat, osallistuvat jatkossakin tasasuuruisella asukaskohtaisella rahoituksella ko toiminnan rahoitukseen. Tämä heikentää vanhusvaltaisten kuntien asemaa. Hyvinvoinnin edistämisen HYTE-kerrointa ei esitetä muutettavaksi. Sen vaikutus olisi jatkossakin vähäinen, vaikka tuota kerrointa kehittämällä kyettäisiin kannustamaan alueita ja kuntia sote-kustannusten nousua hallitseviin toimiin.

Tärkeää olisi, että em. raportista ja laajemminkin kuntien ja alueiden rahoituksesta käytäisiin perusteellisempi keskustelu, eikä näitä merkittäviä uudistuksia valmisteltaisi ei-julkisena virkamiestyönä. Avoin keskustelu näin keskeisistä asioista vaalien alla on enemmän kuin perusteltua erityisesti äänestäjien näkökulmasta.

Timo Kietäväinen
maaneuvos

Juttua muokattu 27.3. kello 18.40, vaihdettu kuva kirjoittajasta.