Näkökulma: Olisiko jo aika puhua kuntien uudesta työllisyystehtävästä?
Timo Reina on Kuntaliiton varatoimitusjohtaja. Kuva: Kuntaliitto
Kuntavaalit ovat kulman takana ja kuntien uudet päättäjät ja valtuustot aloittavat pian työnsä. Uudet ovat myös kuntien tehtävät, sillä vuoden alusta lähtien kunnat ovat vastanneet työllisyys- ja elinkeinopalveluista sekä kotouttamisesta. Vaikka hallinnollinen ”yli yön” siirto tapahtui ilman suurempia ongelmia, varsinainen uudistustyö on vasta edessä. Ja tästä uudistamistyöstä vastaavat ennen kaikkea huhtikuussa valittavat uudet valtuutetut.
Ovatko uudet valtuutetut valmiita tarttumaan tähän haasteeseen?
Kunnilla ratkaisun avaimet
Vaikka työllisyyspalvelut on organisoitu 45 työllisyysalueelle ja niiden vastuukunnille, vastuu näistä palveluista ja niiden rahoituksesta kuuluu kaikille kunnille. Kunnilla on nyt mahdollisuus kehittää palvelujaan vastaamaan entistä paremmin paikallisiin tarpeisiin – mutta tässä onnistuminen heiluttelee myös kuntien taloutta selvästi aiempaa enemmän.
Kunnilla ja erityisesti tulevilla valtuutetuilla on kädessään ratkaisun avaimet. Jokaisen kunnan strategiatyössä on ensi kaudella mietittävä muun muassa sitä, miten voimme omilla toimillamme edistää työllisyyttä, yrittäjyyttä ja elinvoimaa? Osaammeko ohjata ja ennakoida koulutusta niin, että se vastaa alueemme tarpeisiin? Tunnemmeko alueemme työnhakijoiden tilanteen ja työnantajien tarpeet tai hyödynnämmekö tehokkaasti yksityisen ja kolmannen sektorin palveluita? Entä huomioimmeko hankinnoissa työllisyyden edistämisen tarpeet? Ja tietenkin se, että paljonko olemme valmiita resurssoimaan näihin tehtäviin?
Kaikki nämä kysymykset päätyvät viime kädessä uusien valtuutettujen päätettäväksi.
Rahoitusvaje ja palveluvelka hidasteina
Työllisyyspalvelujen rahoitus siirtyi kunnille alimitoitettuna ja keskellä heikkenevää työllisyystilannetta. Kunnat saivat myös perinnöksi valtion järjestämisvastuun ajalta palveluvelkaa ja pitkälti sidotut rahat. Tämä hidastaa uudistuksia, mutta tekee niistä myös entistä tarpeellisempia.
Kunnille olisi nyt luotava aidosti tilaa uudistaa työllisyys- ja elinkeinopalveluita ja vastata paikallisesti yhä räätälöidymmin työtä ja työvoimaa etsivien tarpeisiin. Ehdottomana onnistumisen edellytyksenä toimii myös se, että työvoimapalveluja koskevan lainsäädännön normeja kevennetään merkittävästi. Kun järjestämisvastuu on annettu kunnille, on niiden myös saatava vapaus uudistaa palvelujaan paikallisia tarpeita vastaaviksi.
Päättäjät isossa roolissa
Uusille päättäjille tulee siis päätettäväksi se, mihin suuntaan uusia kuntia kehitetään. Se on otettava vakavasti. Myös paikkaa aluevaltuustoissa tavoittelevien kannalta työllisyyspalveluiden siirtyminen kuntiin on huomionarvoinen asia. Työnhakijat tarvitsevat usein myös hyvinvointialueiden vastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja työkyvyn kohentamiseen. On myös aluepäättäjien vastuulla, millä tavalla kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö ja yhdyspinnat näissäkin tehtävissä rakentuvat.
Timo Reina
Kirjoittaja on Kuntaliiton varatoimitusjohtaja.
Aikaisemmin on ollut periaatteena, että valtion siirtäessä tehtäviään kunnille, uudet tehtävät rahoitetaan kokonaan. Toki myös päinvastoin, esim. silloin, kun kuntien tehtäviä siirrettiin Kelalle. Menojen vähennys otettiin huomioon kuntien saamassa valtionosuudessa.
Työllisyysasioiden siirrossa kunnille vaikuttaa Reinan mukaan käyneen niin, ettei kaikkia syntyviä menoja korvattukaan. Palveluvelka jäi hoitamatta, ainakin osaksi.
Mielenkiintoista on sekin, että ely-keskuksillw jäi yhäjoirakin työvoimatehtäviä. Onko tässä ideaa, kun työvoimapalveluiden johtokin on kokonaan kunnilla. Tarvittavaa ohjausta saadaan työvoima- ja elinkeinoministeriöstä.