Nimby – ei minun takapihalleni

Alueiden käytön suunnittelussa Nimby-ilmiö on tunnettu pitkään. Nimby on lyhenne englanninkielisistä sanoista ”not in my back yard”. Suomeksi tuo tarkoittaa, ”ei minun takapihalleni”.

Vaikka ihmiset sinänsä kannattaisivat jotakin hanketta, he eivät voi hyväksyä sellaista omaan asuinympäristöönsä. Toisaalle voivat. He ryhtyvät vastustamaan näitä omasta mielestään epämiellyttäviä suunnitelmia. He kertovat haluavansa suojella omaa elinympäristöään ja sen arvoja. Hankkeet, joita vastustetaan, olisivat heidän mielestään niille uhka. Sitä tarkoittaa nimby-ilmiö.

Ydin-, tuuli- ja aurinkovoimalat, muut energialaitokset sekä niiden sähköverkot ovat poikkeuksetta tällaisia. Jotkut teollisuus-, kauppakeskus- ja muut elinkeinoelämän hankkeet herättävät myös huolta ja sen myötä voimakasta vastustusta.

Uhkakuviksi nostetaan turvallisuus, melu, saasteet ja raskaanliikenteen vaikutukset. Tällaiset huolet ovat usein ainakin osittain todellisia. Hankkeen kaikki vaikutukset tulee arvioida huolellisesti. Ainoastaan avoimella kansalaiskeskustelulla ja hyvällä suunnittelulla on mahdollista löytää hyväksyttävä ratkaisu. Usein löydetäänkin.

Jotkut kokevat myös omaan naapurustoon suunniteltavat erityisryhmien asuntolat ja asunnot häiriötekijöiksi. Esimerkiksi vammaisryhmien, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien, maahanmuuttajien tai muiden erityisryhmien palveluasuntojen sijoittuminen naapuriin, saatetaan kokea uhaksi omassa asuinympäristössä.

Viitataan asumishäiriöihin, asuntojen hintojen laskuun ja laitosmaistuvaan elinympäristöön. Nämä huolet ovat yleensä tarpeettomia. Erityisryhmät asuvat pääsääntöisesti ohjaaja- ja hoitohenkilöstön kanssa. Asuminen on yleensä varsin aikataulutettua, säännöllistä ja rauhallista. Tuskinpa niissä vietetään kosteita ja kovaäänisiä bileiltoja. Niissä eletään ihan tavallista arkea.

Näitä asioita ratkaistaessa on keskiössä onnistunut kaavoitusprosessi ja siihen kuuluva vaikutusten arviointi. Kaavoitus on alueiden käytön suunnittelua, jossa osoitetaan alueet eri maankäyttötarkoituksiin, kuten asumiselle, työpaikoille, palveluille, liikenteelle, puistoille ja viheralueille. Alueiden eri käyttötarkoitukset sovitetaan yhteen siten, että ne tukevat toistensa toteuttamista, muodostaen lopulta viihtyisän ja toimivan elinympäristön.

Jukka Moilanen, Harjavalta

entinen alueiden käytön johtaja, Satakuntaliitto

kaupunginjohtaja emeritus (Ulvila)