Nuoret töihin ja yrittämään kuntien tuella
Nuorten yrittäjyys on elinvoimaisen kunnan perusta, kirjoittavat Annika Nevanpää ja Maria Nyroos. Kuva: Pixabay
Vain kuusi prosenttia nuorista kertoi viime vuonna, että ei aio hakea kesätöitä. On odotettavaa, että tänä vuonna tilanne on sama. Kilpailu avoimista työpaikoista on kiristynyt yleisen työllisyystilanteen johdosta. Moni nuori tulee siis kohtaamaan pettymyksen, sillä töitä ei riitä kaikille. Kesätyöpaikkojen määrän odotetaan pysyvän vähissä tai nousevan korkeintaan hieman viime kesään verrattuna talouden epävarmuudesta johtuen.
Monessa kaupungissa nuorten kesätyöhaun tueksi on otettu käyttöön kesätyöseteli, jolla kunta korvaa työnantajalle yleensä noin 350-450 euroa nuoren palkasta. Näin palkkaamisen kynnystä voidaan madaltaa ja nuorelle saadaan arvokasta työkokemusta.
Lähes puolet yläkoulun ja toisen asteen opiskelijoista kokee voivansa toimia yrittäjänä.
Vaikeassa kesätyötilanteessa myös itsensä työllistäminen voisi olla nuorelle mielekäs vaihtoehto, mikäli siihen saisi kunnalta tukea. Kannustammekin kuntia pohtimaan, voisiko esimerkiksi kesätyöseteleillä ja myös kesän jälkeen tukea nuorten yrittäjyyttä. Myös korkeakoulujen olisi syytä miettiä rekrytointisetelin kehittämistä pk-yrityksille, jotka voisivat setelin avulla palkata opiskelijan kesätöihin tai tekemään opinnäytetyötä.
Nuorten yrittäjyys on elinvoimaisen kunnan perusta. Jos töitä ei ole tarjolla, on nuoria vaikeaa sitouttaa jäämään. Siksi yrittäjyyden tukeminen matalan kynnyksen neuvontapalveluilla, mentoroinnilla ja esimerkiksi kesätyösetelillä voi olla kunnan valttikortti. Sijoitus nuoriin on sijoitus kunnan tulevaisuuteen.
Annika Nevanpää, Nuorisoala ry
Maria Nyroos, Suomen Yrittäjät ry
