Pääkirjoitus: Se, mikä Suomessa on tavallista ja normaalia, ei kaikkialla ole – Päivittely ei auta
Kun lapset ovat palaavat lomiltaan, alkaa opettajilla iso työ. Koulut ja henkilökunta ovat ennestään vastuussa monesta asiasta. Joskus jopa tuntuu, että se varsinainen sisältö, opetus, jää kaiken muun jalkoihin. Uimaopetus on kuitenkin asia, joka jo ennestään kuuluu koulun tehtäviin.
Hukkumiskuolemat ovat herättäneet keskustelun uimataidosta ja vanhempien roolista uimarannoilla. Hukkumiset ovat johtuneet erilaisista syistä, mutta jotain epätavallista on meneillään sen lisäksi, että on vietetty hellekesää.
Siitäkin on keskusteltu, miten vanhemmat toimivat rannoilla. Jos ei ole tietoa ja ymmärrystä vesielementin vaarallisuudesta, keskitytään muihin asioihin kuin lapsen vahtimiseen rannalla. Osa menehtyneistä on ollut kouluikäisiä ja keskustelun keskiöön on tullut uimaopetus.
Nykyinen peruskoulun uimaopetus ei anna riittäviä valmiuksia turvalliseen toimimiseen avovesistössä. Tätä mieltä on Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton koulutussuunnittelija Tero Savolainen. Perusopetuksen opetussuunnitelmaan on kirjattu tavoitteet sille, mitä uimaopetuksessa pitää oppia kullakin luokalla. Uimaopetus- ja hengenpelastusliitto tekee suosituksia siihen, miten tavoitteisiin päästään.
On kuitenkin eri asia uida ja selviytyä uimahallissa kuin luonnon vesissä, joissa saattaa tulla yllättäen äkkisyvä, on virtauksia ja tuulta.
Kuudesluokkalaisista vain 55 prosenttia on uimataitoisia, kertovat vuoden 2022 tilastot.
Tulos hämmästyttää ja huolestuttaa. Myös se ihmetyttää, että olemme havahtuneet niin hitaasti.
Opettaja ja Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry:n erityisasiantuntija Heidi Rautajoki kertoo Ylen haastattelussa, että opetussuunnitelmaan kirjattu uimaopetus saattaa alkaa alakoulussa kunnan järjestämässä koulu-uinnissa hyvin. Yläkoulussa, kun uimataitoa pitäisi edelleen kehittää, jää allasaika vähäiseksi. Hänen mukaansa monessa kunnassa uimaopetus ei toteudu opetussuunnitelman mukaisesti, koska kuljetus- ja uimahallimaksuista säästetään.
Joskus syynä haluttomuuteen osallistua uimaopetukseen on yksinkertaisesti ikä ja se, että pojat ja tytöt ovat samassa ryhmässä. Oli kyse uskonnosta tai ujoudesta, on suomalaisessa uimaopetuksessa pystyttävä ottamaan huomioon sekin, että Suomi muuttuu ja lapset sen mukana. Uimataito ei parane sillä, että muualta Suomeen muuttaneiden ymmärtämättömyyttä uimataidon merkityksestä päivitellään. On osa kotouttamista ottaa huomioon erilaisia asioita. Se, mikä Suomessa on tavallista ja normaalia, ei kaikkialla ole.
Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto (SUH) julkaisee syyskuussa uudet uinninopetuksen suositukset. Kyse ei ole laista, mutta kunnat ja opetuksenjärjestäjät voivat ottaa vesipätevyyssuosituksista mallia uinnin opetukseen.
Lakia tarvittiin sen sijasta älypuhelimiin koulussa, kun muu ei ole auttanut. Suomessa on astunut voimaan perusopetuslain muutos, joka rajoittaa älypuhelimien ja muiden mobiililaitteiden käyttöä peruskoulun oppitunneilla.
Toivottavasti tämä auttaa opettajia älypuhelinten suitsintaan oppitunneilla ja antaa aikaa järkevämpiin asioihin.
Kirjoittaja on Kuntalehden päätoimittaja.