Päätoimittajalta: Ja sitten eikun eteenpäin?
Uutisia ja ympäristöä seuraamalla on vaikea havaita maailman hyvyyttä. Sitäkin kuitenkin on. Kuva: Tekoälyn luoma sommitelma öljynporauslautasta myskyävällä merellä.
Aivan. Otsikossa on kysymysmerkki, sillä onhan se hämmentävää miten mustia kansakunnan taloutta ja henkistä tilaa perkaavien juttujen otsikot ovat suhteessa tutkijoiden havaintoihin kirjassa Hyviä uutisia Suomesta – Menestyvän kansakunnan tilannekuva (Vastapaino 2025). Vähemmästäkin uutisten himolukija hämmentyy.
Suomi on maailman onnellisin maa, jonka eräs erityispiirre on kalliota kovempi yhteiskunnan vakaus. Eteenpäin, sanoi mummo umpihangessa – olemme kaikki mummoja. Se kuitenkin huolestuttaa, että usko vaaleilla valittujen kanssaihmisten kykyyn rakentaa parempaa arkea pahasti horjuu. Ollaan jo todella kaukana railakkaasta äänestysintoilusta. Uutena ilmiönä on mystisesti kasvanut hylättyjen äänten määrä. Tästä ollaan perustellusti huolissaan. Lisäksi hallituksen niin sanotun puoliväliriihen kuningasajatukseksi kiteytynyt hyvätuloisten verotuksen keveneminen luultavasti sekä hankaloittaa sellaisten ilmiöiden havainnointia ja kuvailua, jotka liittyvät äänestäjien kokemukseen reiluudesta, että johtaa onnellisuuskäsitteen uudelleenarviontiin. Olemme siis liemessä.
Moni varmaan muistaa Hans Roslingin, ruotsalaisen tutkijan jonka elämäntyö oli kertoa maailman toimivuudesta tilastojen kautta? Rosling korosti suurimman osan planeettamme väestöstä elävän keskituloisissa maissa, lapsikuolleisuuden ja äärimmäisen köyhyyden vähentyneen sekä sitä, että ihmisillä on monia vääristyneitä käsityksiä yhteiskunnan tilasta.
Herra Trumpin ailahtelevaisuus pallon monella tavalla vaikutusvaltaisimman maan johtajana askaruttaa ja jopa pelottaa, mutta siitä huolimatta jatkan syventymistä aiemmin mainittuihin hyviin uutisiin Suomesta.
Tutkijoiden päätelmät pohjaavat pitkän ajan tilastoihin ja arvioihin talouskasvusta, rakenteista ja instituutioista, politiikasta ja työmarkkinoista, ympäristön tilasta, terveydestä, tasa-arvosta, lapsista ja nuorista ja yleensä luottamuksesta toisiimme. Suomessakin näitä ja monia muita asioita mitataan eri tavoin. Hämmästellään otsikoita, mutta luotetaan tilastoihin.
Keskustellaan tästäkin. Mitä sinä ajattelet tilastojen kertomasta todellisuudesta? Kuntalehti haluaa edistää vilkasta ja asiallista keskustelua.
Luitko jo?
