Jani Pitkäniemi: Sairaanhoitopiirien alijäämät katettava

FINANSSINEUVOS Jani Pitkäniemi ei näe ”periaatteen tasolla” kuntien taloudenpidossa mitään isoa dramatiikkaa.

- Terve talous on ihan yhtä lailla sellainen johtolanka kuin tähänkin mennessä, kuntatalousyksikön päällikkönä valtiovarainministeriön (VM) kunta- ja aluehallinto-osastolla työskentelevä Pitkäniemi sanoo.

Hän muistuttaa, että muutoksen vaikutukset on rajattu poikkeuksellisen pieniksi. Kunnille uudistus on silti budjettimielessä iso muutos.

- Terve varovaisuusperiaate kuntien varainkäytössä, sekä käyttötalouden että investointien osalta, voisi olla hyve. En ole missään tapauksessa paniikkia lietsomassa, mutta en myöskään sitä, että haettaisiin jotain erityisiä asemia uuteen maailmaan.

Pitkäniemen mielestä tulevat rahoitusjärjestelyt ovat kunnille kohtuulliset, mutta eivät maailman helpoimpia hahmottaa.

- Kuntien rahoitukseen on tulossa tasausjärjestelmiä, joiden sisään on rakennettu sellainen ajatus, että kunta saa uuteen maailmaan sen tasapainon ja tulo- ja menorakenteen, jonka se pystyy ennen sote-kustannusten ja -rahoitusten siirtoa luomaan.

Jos kunnalla on tasapainoinen talous, sille varmistetaan laskennallisesti tasapainoinen talous myös viiden vuoden siirtymäaikana.

- Jos talous on pahasti pakkasella, paha pakkanenkin jää uudistuksen seurauksena.

VM yrittää julistaa Pitkäniemenkin suulla, että kunnat pysyisivät nyt kurissa.

- Ennen uudistusta kannattaa tervehdyttää taloutta sen minkä voi. Investoinneissakin kohtuullisuus ja hyvä priorisointi olisivat tarpeen.

Pitkäjänteisemmän suunnittelun merkitys kasvaa hänen mielestään uudistuksen myötä.

Pitkäniemi myöntää, että osa uudistuksesta on vielä vähän sumuista.

- Se ei tietystikään helpota, mutta ehkä kunnan näkökulmasta pääperiaatteet ovat kasassa.

Pikaisia käytännön toimia on maakunnille siirtyvien ja vuokrattavien kiinteistöjen sekä irtaimiston listaus, joka on tehtävä tämän vuoden loppuun mennessä.

- Tätä ei voi jättää joulukuulle. Kaikki ICT-puolen ja muutkin sopimukset pitää olla siististi mapissa.

Melkoinen urakka on myös henkilöstön siirroissa. Siinä yhteydessä palkka- ja henkilöstöhallinnossa, mutta myös muissa tukipalveluissa, on varauduttava mullistuksiin.

Yksi iso asia on sairaanhoitopiirien alijäämien kattaminen ennen vuotta 2019, Pitkäniemi muistuttaa.

- Niitä on jäljellä noin 100 miljoonan verran. Niiden kuntien, joita se koskee, on tietysti hoidettava se. Sama koskee kertyneitä ylijäämiä.

Eero Laesterä: Kunnat eivät kaadu, vaan pelastuvat

USEISSA kuntaselvityksissä mukana ollut konsultti, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä kehottaa kuntia edelleen säästämään sote-menoissaan.

- Jos kunnan sote-menot ovat olleet kalliimmat kuin valtionosuuskriteerien mukaan olisi kuulunut olla, tänä ja ensi vuonna pitäisi pystyä sopeuttamaan sote-menoista.

Laesterä muistuttaa, että tuleva rahoitusmalli on tehty sillä tavalla, että jos kunnan sote-menot nyt kasvavat nopeammin kuin tulot, osa menojen kasvusta jää kunnan rahoitettavaksi uudistuksen jälkeenkin.

- Rahoitusmalli on tehty niin fiksuksi. Siinä on 60–60-sääntö, joka pääsääntöisesti sementoi osan ylimenevästä kasvusta kunnalle jatkossakin. Tätä kutsutaan sote-siirron muutosrajoittimeksi. Kuntien hyötyjä ja menetyksiä rajoitettaisiin 60 prosenttia kummastakin. Jos kunnalta siirtyy maakuntiin paljon menoja, mutta vähemmän tuloja, kunnan saamaa valtionosuutta vähennetään.

Laesterä myöntää, että sote-menojen vähentäminen nopeasti on vaikeaa, varsinkin, jos sote-menot syntyvät yhteistoiminta-alueella.

- Rakenteelliset säästöt pitäisi tehdä jo nyt eikä odottaa, että maakunta tekee ne. Yksi keino voisi olla laitospainotteisen rakenteen purkaminen edelleen.

Laesterä painottaa, että kunnat eivät kaadu lähivuosina mihinkään ainakaan sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi. Hänen mielestään kunnat ovat käyttäytyneet viime aikoina taloudellisesti vastuullisesti.

- Talousperusteella kuntia ei saa nurin, vaikka joku haluaisi sitä. Sote-uudistus pelastaa pienet kunnat.

Kun kunnista lähtee pois nopeammin kasvava osa menoista eli sote, kunnilla ei ole samanlaista rahoitusmurhetta kuin aikaisemmin.

- Rahoitus on paljon ennakoitavampaa kuin ennen.

Heidi Schauman: Työtehoa kunnissa on parannettava

PÄÄEKONOMISTI Heidi Schauman Aktiasta huomauttaa, että työn tuottavuuden suhteellisen heikko kehitys on ollut julkisella puolella viime vuosikymmeninä silmiinpistävää.

- Henkilötasolla sitä on vaikea mitata, mutta kuntasektorilla pitäisi aidosti parantaa työtehoa kehittämällä toimintatapoja. Uudistus antaa siihen mahdollisuuden.

Schaumanin mielestä sen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että ihmiset paiskisivat töitä entistä enemmän.

- Varmasti on paljon sellaisia keinoja, joilla voi parantaa tehokkuutta ja karsiakin turhia tehtäviä. Joku sanoi, että hallinto kyllä aina keksii tehtäviä itselleen.

Schaumanilla ei ole kuntakentästä kokemuksia, mutta viranomaispuolelta Suomen Pankista kyllä.

- Kyllä tehtäviä aina löytyy. Ja aina on jonkun tehtävä pohtia sitä, että mitä tapahtuu, jos jätämme tämän asian tekemättä.

Pankeille, myös Aktialle, kunnat ovat tietysti tärkeitä ja houkuttelevia asiakkaita, koska joillakin kunnilla on myös paljon sijoitettavaa,

Koska korot ovat niin matalat, kunnillakin on houkutus ottaa lisää velkaa. Vaikka Schauman on pankin edustaja, hän varoittaa velan kasvattamisesta.

- Rahaa saa tosiaan lähes ilmaiseksi. Kun tulossa on kuitenkin iso murros ja tulevaisuus näyttää epävarmalta, niin silloin kuntien pitäisi ehkä kiristää vielä enemmän ja katsoa tuloja ja menoja myös tulevaisuuden kannalta. Pitäisi laskea ja ennakoida, miten rahavirrat muuttuvat, kun jotkut tehtävät siirtyvät pois. Muuttuuko tilanne kestävämpään suuntaan vai vielä heikompaan?

Schaumanin mielestä kunnissa pitäisi myös pohtia, mitkä asiat niissä on hoidettu hyvin. Hän tietää kyllä, että kunnat eivät voi kaikista tehtävistään päättää itse, mutta siitä huolimatta kunnan omaa organisaatiota pitäisi tarkastella myös myönteisestä näkökulmasta.

- Mihin ollaan tyytyväisiä? Mistä ei ainakaan luovuta? Aika monet asiat varmasti liittyvät kouluihin ja koulutukseen. Jos jossain kunnassa asiat on hoidettu hyvin, sinne voisi mennä oppimaan.

Pentti Meklin: Hallintoa mietittävä hyvissä ajoin

KUNTATALOUTEEN erikoistunut emeritusprofessori Pentti Meklin sanoo, että valmistautumistoimenpiteet vaihtelevat sen mukaan, miten kunnat ovat järjestäneet palveluja yhteistyössä muiden kuntien ja yritysten kanssa.

Kunnan hallinnon järjestämistä on mietittävä hyvissä ajoin.

- Kunta tarvitsee toki sote-hallintoakin jonkin verran, koska kunnille sälytetään hyvinvoinnin edistämistehtäviä, jotka toteutetaan kunnan eri tehtävien sisällä. Kunnissa pitää olla joku koordinoija tai vastuuyksikkö, joka vastaa keskitetysti.

Yleishallinnon eli esimerkiksi kunnanjohtajan ja talousjohtajan tehtävien painotus on mietittävä uudelleen.

- Eivät kunnanjohtajan tehtävät tietysti puolitu, mutta kunnan hallinto on mitoitettu suurempaan ja toisenlaiseen tehtävään kuin tulevassa kunnassa.

Meklin painottaa, että yleishallinnon tehtävänä tulee olemaan elinvoiman ylläpito – yhtenä osana elinkeinopolitiikka.

- Ovatko kuntien resurssit hallinnossa sen suuntaiset?

Tukipalvelujakin kannattaa Meklinin mielestä pohtia ajoissa.

- Kirjanpito ja palkanlaskenta sekä esimerkiksi ateriatuotanto ja kiinteistöjen kunnossapito on useimmiten mitoitettu niin, että mukana ovat myös sote-palvelut.

Hän arvelee, että varsinkin pienten kuntien omat yksiköt käyvät niin pieniksi, että pitäisi tehdä yhä enemmän yhteistyötä muiden kuntien kanssa tai ostaa palvelut ulkopuolelta.

Meklin arvelee, että kunnan palveluiden ulkoistaminen ja ostopalvelut lisääntyvät jatkossa. Tämä koskee yhdyskunta-, tuki-, kulttuuri- ja elinkeinopalveluja. Se pienentää kunnan roolia palvelujen tuottajana ja henkilökunnan määrää.

Sen sijaan koulut pysyvät kuntien omana tuotantona.

Meklinin mielestä yksi kiinnostava ja tärkeä, vähän esillä ollut asia tulevaisuudessa on kunnan yhteistyö paikallisten yhdistysten ja järjestöjen kanssa elinvoiman ja hyvinvoinnin luomisessa ja ylläpitämisessä.

- Jos olisin kunnanjohtaja tai valtuuston puheenjohtaja, miettisin tarkkaan vapaaehtoisjärjestöjen roolia.

Yksi laaja kysymys on kiinteistöjen rakentaminen kunnissa, joissa väestön määrä on laskussa.

- Rakennusten rakentamis- ja ylläpitokustannukset ovat kiinteitä, ja kunnat ovat yrityksiä tottumattomampia sopeuttamaan tarpeettomiksi käyvää kapasiteettia. Elinkaarimallit ja ostopalvelut ovat usein hyviä vaihtoehtoja.

Lotta-Maria Sinervo: Vaarana on tuplahallinto

TAMPEREEN yliopistossa kuntataloutta opettava yliopistonlehtori Lotta-Maria Sinervo pitää varautumiskysymystä vaikeana.

- Jos kunnissa eletään jo nyt kädestä suuhun, niin miten voi varautua mihinkään?

Pentti Meklin on ollut Sinervon väitöskirjan ohjaaja, ja he ovat yhdessä miettineet myös tätä asiaa.

- Hallintokysymys on tosi iso kysymys. Toinen iso asia on elinvoimakysymys, kun kukaan ei tiedä, mitä se tarkoittaa. Mitkä ovat elinvoimatekijät? Ne eivät konkretisoidu mitenkään. Mitä ne oikein ovat?

Sinervo on huomannut, että elinvoima on kunta-alan muotisana, jota toistellaan, mutta ei jäsennetä sen merkitystä.

- Ehkä se on jotain hyvää tekemistä kunnan tai kylän raitilla ja toimeliaisuutta, mutta mistä se syntyy? Miten siihen voidaan vaikuttaa?

Hän pohdiskelee, että elinkeinopolitiikka ja työttömyyden hoito voivat tietysti vaikuttaa.

- Voisiko elinvoima olla kuitenkin enemmän imagojuttu tai asenne?

Kun sote-palvelut ja -kustannukset siirtyvät pois kunnasta, se voi olla joillekin kunnille helpotus, Sinervo muistuttaa.

- Kunnat pääsevät eroon isoista kuluista, jotka koko ajan kasvavat – eikä niitä oikein osata ennakoida.

Hän näkee kuitenkin, että kuntatalouden haasteet ovat edelleen samanlaisia.

- Talouden tasapainon ylläpitäminen ja löytäminen sekä järkevä talouden hallinta pitkällä aikavälillä on tärkeää. Se ei voi olla sitä, että sammutellaan tulipaloja.

Hallinto pitäisi Sinervon mielestä nostaa kunnolla keskusteluun.

- Onko niin, että siitä ei haluta puhua vai huomata puhua? Onhan se hurjaa, miten vähän hallinnosta puhutaan, vaikka nyt pitäisi ajatella tulevaisuuden kuntaa.

Jos hallinnosta ei puhuta, yhtäkkiä mennäänkin eteenpäin tuplahallinnolla, hän varoittaa.

- Hallinto ei kunnissa automaattisesti vähene, vaikka tehtävät siirtyvätkin maakunnille.

Sinervo naurahtaa, että saavutetuista eduista ei helposti missään luovuta.

- Jos hallintoa halutaan vähentää, se tarkoittaa sitä, että pitää leikata. Leikataanko silloin palkkatasoa vai vähennetäänkö henkilöstömäärä vai järjestelläänkö tehtäviä uudelleen? Samanlaisena hallinto ei voi jatkaa.

Minna Punakallio: Kuntien pitää jatkaa sopeutustoimia

KUNTALIITON pääekonomisti Minna Punakallio pitää kaikista tärkeimpänä sitä, että kunnat seuraavat tarkkaan oman toimintaympäristönsä muutoksia. Hän mainitsee väestömäärän, työllisten määrän, talouskasvun, palveluiden muuttamisen asiakaslähtöisemmiksi ja palveluverkon muutostarpeet.

- Kuntien pitäisi tehdä järkevää talouden muuttumiseen ja ihmisten toiveisiin perustuvaa taloudenhoitoa niin kuin pitäisi tehdä normaalistikin – ilman mitään soteakin.

Se voi tarkoittaa sopeutuspäätöksiä.

- Kiky (kilpailukykysopimus) pyörii koko ajan. On veronkevennyksiä, kuntien valtionosuuksien leikkauksia ja menojen kevennyksiä. Tässä on hirveän monta asiaa menossa, mutta hallituksen tai talouskasvun vaikutus kuntatalouteen on kutistumassa hyvin vaatimattomaksi.

Punakallion mukaan kuntatalous on tästä huolimatta lähtenyt aika hyvin tasapainottumaan, vaikka onkin vähän miinuksella.

- Kuntatalous on nyt sillä uralla, että se saavuttaa hallituksen asettaman tavoitteen, mutta valtiontalous ei.

Vuonna 2019 kuntatalouden alijäämä saa olla korkeintaan puoli prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon.

- Kuntien pitää kuitenkin jatkaa normaaleja sopeutustoimia ja säästää.

Sote vie valtavasti kuntien energiaa, mikä on Punakallion mielestä huolestuttavaa.

- Sote on iso asia, mutta se ei saa viedä liikaa huomiota. Sote-uudistuksessa kunnilta lähtee tuloja ja menoja yhtä paljon, ja vaikutuksia on kuntatasolla myös rajattu. Kiky-ratkaisussa kuntien valtionosuuksia heikennettiin 70 eurolla per asukas, mikä on paljon isompi summa kuin soten annetaan vaikuttaa yhtenäkään tulevana vuonna. Soten vaikutus voi olla siirtymäkautena 25 euroa per kunnan asukas. ♦