Kun professori Kari Reijula valitsee kuntavaaleissa omaa ehdokastaan, hänellä on tälle tärkeä kriteeri.

- Annan ääneni ehdokkaalle, joka lupaa ensin avoimin mielin kuunnella kunnan kiinteistöistä vastaavia. Sen jälkeen valtuutetun tulee selvittää, millä luotettavuudella kunnan kiinteistöjä ennakoivasti katselmoidaan.

Reijula on lääkäri ja seurannut yli 20 vuotta tiiviisti keskustelua homerakennuksista.

Hän jatkaa listaansa: Valtuutetun on vaadittava, että kuntotutkimusten tekijät ovat ehdottomasti asiantuntevia. Hänen on lisäksi huolehdittava, että rakentamisen virheet korjataan asianmukaisesti.

Hänen valitsemansa valtuutettu varmistaa kiinteistöistä vastaavilta ennen kaikkea, että näillä on tarkka suunnitelma kiinteistöjen kunnossapidosta ja että myös rakennusten ajanmukaisesta ja riittävän tehokkaasta ilmanvaihdosta pidetään huolta.

- Ennakoivat katselmukset ja ilmanvaihdon riittävyys ovat paras keino varmistaa hyvä sisäilma, Reijula korostaa.

Aikataulun realistisuus olennaista

Samoilla linjoilla Reijulan kanssa on Mikko Knuutinen, oikeustieteen ja hallintotieteen lisensiaatti sekä rakennusinsinööri ja yrittäjä. Hän tekee väitöskirjaa julkisista hankinnoista, hyvästä hankintamenettelystä ja hankintasopimuksista Tampereen yliopistossa ja kouluttaa tutkimusaiheestaan.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa sanotaan, että rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa tulevan rakennuksen terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Rakentamisen kokonaisvastuu on siis rakennuttajalla – ei suunnittelijalla tai rakentajalla.

Miten siis valtuutettu voi vaikkapa tulevaa koulua suunniteltaessa vaikuttaa siihen, että rakennuksen sisäilmariskit ovat tulevaisuudessa mahdollisimman pienet?

Knuutinen huomauttaa, että kovin yksityiskohtaista valtuuston ohjaus ei voi olla. Valtuutettu voi ehdottaa, että valtuusto ohjaisi vaikkapa valittavia rakennusmateriaaleja.

- Valtuuston vastuu on luonteeltaan poliittista. Muunlaisen vastuun on käytännössä vaikea ajatella realisoituvan, Knuutinen sanoo.

Virkamiesvalmistelussa puolestaan vastuu vaihtelee virkatehtävän mukaan. Rakennushankkeissa suunnittelu ja valvonta tilataan yleensä ulkoa, jolloin virkamiesten tehtäväksi jää työn ohjaus ja seuranta.

Olennaista hänen mielestään on, että niin valtuutetut kuin kunnan virkamiehet varmistavat, että hankkeen toteuttamisen aikataulu on riittävä ja että suunnitteluun ja valvontaan ohjataan tarpeeksi resursseja.

Yksittäisessä rakennuksessa valtuuston vastuu liittyy sen rahoitukseen ja budjetointiin sekä suunnittelun suuriin linjoihin. Valtuutettujen on kuitenkin syytä selvittää, onko rakentaminen kaiken kaikkiaan suunnitelmallista ja kuinka sen jokainen vaihe dokumentoidaan.

- Työsuoritteiden ja valvonnan dokumentaation merkitys korostuu kaiken aikaa, Knuutinen sanoo.

Hän pohtii, että valtuustoissa linjauksia on tehty perinteisesti lähinnä työllisyyspoliittisesti tai ulkonäöllisesti, mutta viime aikoina terveyskysymyksiä on korostettu. Tästä yhtenä käytäntöön siirtyneenä esimerkkinä hän mainitsee hirsirakentamisen buumin. Hirsirakennukset ovat terveiden maineessa, vaikka toki myös ne voidaan pilata vääränlaisella huollolla.

Kiinteistöille oma iltakoulu

Monta hyvää rakennusta on päästetty homehtumaan, kun niiden huolto on laiminlyöty. Ongelmia on synnytetty muun muassa sulkemalla ilmanvaihto pois päältä öiksi tai viikonlopuiksi, jolloin kosteus on päässyt jylläämään rakenteissa. Rakennuksia on pilattu myös esimerkiksi lattianpesukoneiden vääränlaisella käytöllä.

Knuutinen sanoo, että kunnissa seurataan kiinteistöjen tilaa yleensä tarkkaan. Jos hän itse olisi tuore valtuutettu, hän ottaisi yhteyttä tekniseen toimeen ja pyytäisi esittelykierrosta. Sen aikana hän haluaisi kuulla, miten rakennuksista pidetään huolta, millaisessa elinkaaren vaiheessa mikäkin rakennus on ja mitä tulevaisuudessa on odotettavissa.

Knuutinen ehdottaisi epävirallista iltakoulua, jossa kunnossapidosta ja huoltosuunnitelmista olisi mahdollista kysellä ja keskustella.

Kun koko kiinteistökanta käydään talo kerrallaan läpi, saadaan hyvä käsitys siitä, millaisia resursseja saneerauksiin ja rakentamiseen tarvitaan.

Reijula muistuttaa, että kun tämä kaikki tehdään, terveyshaittoja ei synny.

Hän lisää valtuutettunsa ”tee tämä” -listaan varmistamisen siitä, että kunnassa on aktiivinen ja asiaansa sitoutunut sisäilmaryhmä, joka hoitaa tehtävänsä.

Pää kylmänä

Entä jos pahin on jo tapahtunut ja esimerkiksi koulu on homeessa? Mitä valtuutetun on syytä tehdä silloin?

Reijula ja Knuutinen neuvovat valtuutettua vaatimaan, että tilanteen koko kuva selvitetään ammattitaitoisesti ja viivyttelemättä: mistä tilanne johtuu, miten laajalla alueella kosteusvaurio on, mikä on sisäilman laatu ja onko muita sisäilmaongelmia.

- Valtuutettu voi pyytää raportointia tilanteen kulusta. Yleensä tästä tosin tiedotetaan muutoinkin. On myös tärkeää pitää pää kylmänä. Ongelmia vähättelemättä on todettava, että toisinaan reagointi on ollut liian rajua, Knuutinen sanoo.

Reijula on ylireagoinneista hyvin huolissaan, etenkin, jos tutkimukset ovat kesken tai rakennuksen tutkijat eivät ole asiantuntijoita. Ongelmia ei tule kieltää, mutta ei myöskään lietsoa aiheetonta huolta.

Jos rakennuksesta löytyy merkittävä kosteusvaurio, on sen laajuus selvitettävä. Toisinaan riittää, että ongelma-alue eristetään ja korjataan asianmukaisesti. Jokainen tilanne on omansa ja vaatii oman selvityksensä sekä nopeat ratkaisut siitä, pitääkö toiminta siirtää muualle ja kuinka pian.

Onko odotettavissa, että nyt valittavat valtuustot – ja vielä seuraavatkin – joutuvat tekemisiin homeisten rakennusten kanssa?

Hyvin todennäköisesti, sanovat asiantuntijamme, vaikka uudisrakentaminen alkaakin olla laadukkaampaa ja työmaakulttuuri on yleisesti ottaen parantunut.

Knuutisen ja Reijulan mielestä ongelmia tulee edelleen hötkyilystä, liian kireistä aikatauluista. Jos rakennuksen on valmistuttava koulujen alkuun mennessä eikä rakenteiden kuivumista malteta tämän takia tarpeeksi pitkään odottaa, rakennetaan samalla tulevaisuuden kosteusvaurio-ongelmia.

Kuntien valvojien on oltava tarkkoina siitä, että kuivumisajat ja kosteussuojaukset määritellään selkeästi. Yhtä lailla valtuutetut voivat ottaa tämän puheeksi ja pyytää vaikka vääntämään rautalangasta, miten näistä huolehditaan. ♦