iso vaalinumero

Kalasataman uusi koulu ja päiväkoti aloittivat toimintansa Helsingissä viime syksynä. Rakennuksen ilmanvaihto on suunniteltu toimintavarmaksi ja yksinkertaiseksi, jotta sen huoltaminen on mahdollisimman helppoa. Arto Lassila ja Anna Pastuhov kuuntelevat viikon alkajaisiksi, millaista ohjelmaa lapsilla oli viikonloppuna.
Kalasataman uusi koulu ja päiväkoti aloittivat toimintansa Helsingissä viime syksynä. Rakennuksen ilmanvaihto on suunniteltu toimintavarmaksi ja yksinkertaiseksi, jotta sen huoltaminen on mahdollisimman helppoa. Arto Lassila ja Anna Pastuhov kuuntelevat viikon alkajaisiksi, millaista ohjelmaa lapsilla oli viikonloppuna.

Nyt valitaan

homeen

selättäjät

Valtuutetulla on monta keinoa edistää kuntansa tervettä rakennuskantaa ja ehkäistä homeongelmia.

Kirsi Riipinen kuvat: seppo haavisto

Kun professori Kari Reijula valitsee kuntavaaleissa omaa ehdokastaan, hänellä on tälle tärkeä kriteeri.

- Annan ääneni ehdokkaalle, joka lupaa ensin avoimin mielin kuunnella kunnan kiinteistöistä vastaavia. Sen jälkeen valtuutetun tulee selvittää, millä luotettavuudella kunnan kiinteistöjä ennakoivasti katselmoidaan.

Reijula on lääkäri ja seurannut yli 20 vuotta tiiviisti keskustelua homerakennuksista.

Hän jatkaa listaansa: Valtuutetun on vaadittava, että kuntotutkimusten tekijät ovat ehdottomasti asiantuntevia. Hänen on lisäksi huolehdittava, että rakentamisen virheet korjataan asianmukaisesti.

Hänen valitsemansa valtuutettu varmistaa kiinteistöistä vastaavilta ennen kaikkea, että näillä on tarkka suunnitelma kiinteistöjen kunnossapidosta ja että myös rakennusten ajanmukaisesta ja riittävän tehokkaasta ilmanvaihdosta pidetään huolta.

- Ennakoivat katselmukset ja ilmanvaihdon riittävyys ovat paras keino varmistaa hyvä sisäilma, Reijula korostaa.

Aikataulun realistisuus olennaista

Samoilla linjoilla Reijulan kanssa on Mikko Knuutinen, oikeustieteen ja hallintotieteen lisensiaatti sekä rakennusinsinööri ja yrittäjä. Hän tekee väitöskirjaa julkisista hankinnoista, hyvästä hankintamenettelystä ja hankintasopimuksista Tampereen yliopistossa ja kouluttaa tutkimusaiheestaan.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa sanotaan, että rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa tulevan rakennuksen terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Rakentamisen kokonaisvastuu on siis rakennuttajalla – ei suunnittelijalla tai rakentajalla.

Miten siis valtuutettu voi vaikkapa tulevaa koulua suunniteltaessa vaikuttaa siihen, että rakennuksen sisäilmariskit ovat tulevaisuudessa mahdollisimman pienet?

Knuutinen huomauttaa, että kovin yksityiskohtaista valtuuston ohjaus ei voi olla. Valtuutettu voi ehdottaa, että valtuusto ohjaisi vaikkapa valittavia rakennusmateriaaleja.

- Valtuuston vastuu on luonteeltaan poliittista. Muunlaisen vastuun on käytännössä vaikea ajatella realisoituvan, Knuutinen sanoo.

Virkamiesvalmistelussa puolestaan vastuu vaihtelee virkatehtävän mukaan. Rakennushankkeissa suunnittelu ja valvonta tilataan yleensä ulkoa, jolloin virkamiesten tehtäväksi jää työn ohjaus ja seuranta.

Olennaista hänen mielestään on, että niin valtuutetut kuin kunnan virkamiehet varmistavat, että hankkeen toteuttamisen aikataulu on riittävä ja että suunnitteluun ja valvontaan ohjataan tarpeeksi resursseja.

Yksittäisessä rakennuksessa valtuuston vastuu liittyy sen rahoitukseen ja budjetointiin sekä suunnittelun suuriin linjoihin. Valtuutettujen on kuitenkin syytä selvittää, onko rakentaminen kaiken kaikkiaan suunnitelmallista ja kuinka sen jokainen vaihe dokumentoidaan.

- Työsuoritteiden ja valvonnan dokumentaation merkitys korostuu kaiken aikaa, Knuutinen sanoo.

Hän pohtii, että valtuustoissa linjauksia on tehty perinteisesti lähinnä työllisyyspoliittisesti tai ulkonäöllisesti, mutta viime aikoina terveyskysymyksiä on korostettu. Tästä yhtenä käytäntöön siirtyneenä esimerkkinä hän mainitsee hirsirakentamisen buumin. Hirsirakennukset ovat terveiden maineessa, vaikka toki myös ne voidaan pilata vääränlaisella huollolla.

Kiinteistöille oma iltakoulu

Monta hyvää rakennusta on päästetty homehtumaan, kun niiden huolto on laiminlyöty. Ongelmia on synnytetty muun muassa sulkemalla ilmanvaihto pois päältä öiksi tai viikonlopuiksi, jolloin kosteus on päässyt jylläämään rakenteissa. Rakennuksia on pilattu myös esimerkiksi lattianpesukoneiden vääränlaisella käytöllä.

Knuutinen sanoo, että kunnissa seurataan kiinteistöjen tilaa yleensä tarkkaan. Jos hän itse olisi tuore valtuutettu, hän ottaisi yhteyttä tekniseen toimeen ja pyytäisi esittelykierrosta. Sen aikana hän haluaisi kuulla, miten rakennuksista pidetään huolta, millaisessa elinkaaren vaiheessa mikäkin rakennus on ja mitä tulevaisuudessa on odotettavissa.

Knuutinen ehdottaisi epävirallista iltakoulua, jossa kunnossapidosta ja huoltosuunnitelmista olisi mahdollista kysellä ja keskustella.

Kun koko kiinteistökanta käydään talo kerrallaan läpi, saadaan hyvä käsitys siitä, millaisia resursseja saneerauksiin ja rakentamiseen tarvitaan.

Reijula muistuttaa, että kun tämä kaikki tehdään, terveyshaittoja ei synny.

Hän lisää valtuutettunsa ”tee tämä” -listaan varmistamisen siitä, että kunnassa on aktiivinen ja asiaansa sitoutunut sisäilmaryhmä, joka hoitaa tehtävänsä.

Pää kylmänä

Entä jos pahin on jo tapahtunut ja esimerkiksi koulu on homeessa? Mitä valtuutetun on syytä tehdä silloin?

Reijula ja Knuutinen neuvovat valtuutettua vaatimaan, että tilanteen koko kuva selvitetään ammattitaitoisesti ja viivyttelemättä: mistä tilanne johtuu, miten laajalla alueella kosteusvaurio on, mikä on sisäilman laatu ja onko muita sisäilmaongelmia.

- Valtuutettu voi pyytää raportointia tilanteen kulusta. Yleensä tästä tosin tiedotetaan muutoinkin. On myös tärkeää pitää pää kylmänä. Ongelmia vähättelemättä on todettava, että toisinaan reagointi on ollut liian rajua, Knuutinen sanoo.

Reijula on ylireagoinneista hyvin huolissaan, etenkin, jos tutkimukset ovat kesken tai rakennuksen tutkijat eivät ole asiantuntijoita. Ongelmia ei tule kieltää, mutta ei myöskään lietsoa aiheetonta huolta.

Jos rakennuksesta löytyy merkittävä kosteusvaurio, on sen laajuus selvitettävä. Toisinaan riittää, että ongelma-alue eristetään ja korjataan asianmukaisesti. Jokainen tilanne on omansa ja vaatii oman selvityksensä sekä nopeat ratkaisut siitä, pitääkö toiminta siirtää muualle ja kuinka pian.

Onko odotettavissa, että nyt valittavat valtuustot – ja vielä seuraavatkin – joutuvat tekemisiin homeisten rakennusten kanssa?

Hyvin todennäköisesti, sanovat asiantuntijamme, vaikka uudisrakentaminen alkaakin olla laadukkaampaa ja työmaakulttuuri on yleisesti ottaen parantunut.

Knuutisen ja Reijulan mielestä ongelmia tulee edelleen hötkyilystä, liian kireistä aikatauluista. Jos rakennuksen on valmistuttava koulujen alkuun mennessä eikä rakenteiden kuivumista malteta tämän takia tarpeeksi pitkään odottaa, rakennetaan samalla tulevaisuuden kosteusvaurio-ongelmia.

Kuntien valvojien on oltava tarkkoina siitä, että kuivumisajat ja kosteussuojaukset määritellään selkeästi. Yhtä lailla valtuutetut voivat ottaa tämän puheeksi ja pyytää vaikka vääntämään rautalangasta, miten näistä huolehditaan. ♦

Faktat

Työpaikkojen sisäilman pilaajat

1. Kelvoton ilmanvaihto

2. Huono siivous ja pöly

3. Kosteusvauriot

HYKS:n iho ja allergiasairaalan asiantuntijat ovat tutkinet sisäilmasta oireilevien työpaikkoja vuodesta 1995 lähtien. Työpaikoista, joissa epäiltiin sisäongelmaa, merkittävä kosteusvaurio oli 10 prosentissa.

Sisäilmaryhmä

• Kunnan sisäilmaryhmässä ovat edustettuina kunnan, kiinteistöpuolen, työnantajan ja työntekijöiden edustajat sekä työterveys- ja kouluterveydenhuollon ammattilaiset.

• Ryhmä selvittää, mistä ongelmissa on kysymys, päättää miten asia tutkitaan ja ratkaistaan sekä viestii tilanteen etenemisestä kiinteistössä toimiville ihmisille.

Kunnat ratkaisevat homeongelmia onnistuneesti

Homeen piikkiin niputetaan monenlaisia sisäilmaongelmia. Ihmisten oireilun taustalla voi kuitenkin olla myös esimerkiksi kuiva sisäilma, ilmanvaihtojärjestelmän epäpuhtaudet sekä pöly ja huono siivoamien.

Mikrobeja on kaikkialla, ja herkkyys reagoida niille on hyvin yksilöllistä. Asiantuntijat ovat useaan otteeseen muistuttaneet, että sellaista kiinteistöä ei ole olemassakaan, jossa joku ei jostakin sisäilmassa olevasta voisi oireilla.

Professori Kari Reijula sanoo, että toisin kuin uutisotsikoista voisi päätellä, kosteusvaurio-ongelmia ratkaistaan kunnissa onnistuneesti kaiken aikaa.

- Nyt ollaan tekemässä myös hyvin järkeviä töitä. Eduskunnan tarkastusvaliokunta edellyttää rakentamisessa toimia, joiden avulla on päästy hyvin liikkeelle, hän sanoo.

Hän veti Työterveyslaitoksen edustajana eduskunnan tarkastusvaliokunnalle selvitystä kosteusvaurioista vuonna 2012. Selvityksen mukaan merkittäviä kosteus- ja homevaurioita on noin 20 prosentissa julkisten rakennusten pohjapinta-alasta.

Selvityksessä listattiin joukko toimenpiteitä, joilla tilanteeseen tulee puuttua.

Selvityksen julistamisen jälkeen eduskunta edellytti muun muassa, että rakentamisen ohjausta ja neuvontaa uudistetaan, rakentamismääräyskokoelmassa otetaan rakennusten terveellisyys paremmin huomioon ja varmistetaan, että rakentamista valvotaan yhä paremmin.

Terveydenhuollon toimintatapojakin kehitetään.

Pätevyyteen tulossa ohjeistus

- Nyt on kiinnitetty huomiota myös siihen, kuka on tarpeeksi pätevä tutkimaan rakennusten kuntoa ja sisäilman laatua. Käytännössä riittävää pätevyyttä korjauskohteissa ei vieläkään tarpeeksi selkeästi edellytetä. Tähän on tulossa ohjeistus ja aikanaan myös säädöksiä.

Hallitus on luvannut tehdä uuden kokonaisarvion kosteusvaurio-ongelmien toimenpiteistä. Valtiolla ja kunnilla on vastuu omista rakennuksistaan, mutta ne voisivat ottaa ongelmista kokonaisvastuun ja katsoa, kuka tekee mitäkin.

Reijula uskoo, että tulokset alkavat näkyä vähitellen.

Asiat menevät sekaisin

Lääkärinä potilastyössä Reijulaa huolettaa yleinen mielipide, jossa asiat menevät pahasti sekaisin. Ihmiset pelkäävät, että home pilaa elämän ja jopa ahdistuvat. Hänen vastaanotolleen on tullut ihmisiä, jotka pelkäävät oman ja lastensa terveyden vahingoittuneen palautumattomasti.

- Kosteus- ja homevauriot on otettava vakavasti, mutta niihin ei tule liittää sellaista, mitä ei tutkitusti tiedetä. Viime aikoina homemyrkytyksiä ja syöpiä on liitetty tavanomaisiin kosteusvaurioihin, mikä on nykytiedon mukaan pahasti yliampuvaa.

Reijula korostaa, että ennakoivaa huolenpitoa tarvitaan, jottei kenenkään tarvitse kärsiä huonosta sisäilmasta.

- Mutta nykyään oireisiin kuin oireisiin haetaan syytä homeesta.

Kirsi Riipinen

Matematiikka on helppoa, tuumivat kakkosluokkalaiset. Rakennuksen ilmanvaihtoa vähennetään, kun tilat eivät ole käytössä, mutta ilmanvaihtoa ei sammuteta kokonaan missään vaiheessa. Kalasataman koulun ilmanvaihdon lisäksi akustiikka on suunniteltu huolellisesti.
Matematiikka on helppoa, tuumivat kakkosluokkalaiset. Rakennuksen ilmanvaihtoa vähennetään, kun tilat eivät ole käytössä, mutta ilmanvaihtoa ei sammuteta kokonaan missään vaiheessa. Kalasataman koulun ilmanvaihdon lisäksi akustiikka on suunniteltu huolellisesti.
Luokkatilojen ilmanvaihdon säädössä käytetään hiilidioksidiantureita. Ilmanvaihdon ohjauksessa otetaan huomioon, että iltaisin rakennuksen tiloissa voidaan järjestää vaikkapa asukasiltoja ja muita tilaisuuksia.
Luokkatilojen ilmanvaihdon säädössä käytetään hiilidioksidiantureita. Ilmanvaihdon ohjauksessa otetaan huomioon, että iltaisin rakennuksen tiloissa voidaan järjestää vaikkapa asukasiltoja ja muita tilaisuuksia.
Lukas Nunda laskee päivän tehtäviä varmalla otteella. Kalasataman koulussa on noudatettu Helsingin kaupungin matalaenergiasuunnitteluohjeita siten, että ne on räätälöity tähän rakennukseen.
Lukas Nunda laskee päivän tehtäviä varmalla otteella. Kalasataman koulussa on noudatettu Helsingin kaupungin matalaenergiasuunnitteluohjeita siten, että ne on räätälöity tähän rakennukseen.
Ilmanvaihdon kanavistojen nuohoaminen on tärkeää, ja tämä on otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa.
Ilmanvaihdon kanavistojen nuohoaminen on tärkeää, ja tämä on otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Faktat

Työpaikkojen sisäilman pilaajat

1. Kelvoton ilmanvaihto

2. Huono siivous ja pöly

3. Kosteusvauriot

HYKS:n iho ja allergiasairaalan asiantuntijat ovat tutkinet sisäilmasta oireilevien työpaikkoja vuodesta 1995 lähtien. Työpaikoista, joissa epäiltiin sisäongelmaa, merkittävä kosteusvaurio oli 10 prosentissa.

Sisäilmaryhmä

• Kunnan sisäilmaryhmässä ovat edustettuina kunnan, kiinteistöpuolen, työnantajan ja työntekijöiden edustajat sekä työterveys- ja kouluterveydenhuollon ammattilaiset.

• Ryhmä selvittää, mistä ongelmissa on kysymys, päättää miten asia tutkitaan ja ratkaistaan sekä viestii tilanteen etenemisestä kiinteistössä toimiville ihmisille.

Kunnat ratkaisevat homeongelmia onnistuneesti

Homeen piikkiin niputetaan monenlaisia sisäilmaongelmia. Ihmisten oireilun taustalla voi kuitenkin olla myös esimerkiksi kuiva sisäilma, ilmanvaihtojärjestelmän epäpuhtaudet sekä pöly ja huono siivoamien.

Mikrobeja on kaikkialla, ja herkkyys reagoida niille on hyvin yksilöllistä. Asiantuntijat ovat useaan otteeseen muistuttaneet, että sellaista kiinteistöä ei ole olemassakaan, jossa joku ei jostakin sisäilmassa olevasta voisi oireilla.

Professori Kari Reijula sanoo, että toisin kuin uutisotsikoista voisi päätellä, kosteusvaurio-ongelmia ratkaistaan kunnissa onnistuneesti kaiken aikaa.

- Nyt ollaan tekemässä myös hyvin järkeviä töitä. Eduskunnan tarkastusvaliokunta edellyttää rakentamisessa toimia, joiden avulla on päästy hyvin liikkeelle, hän sanoo.

Hän veti Työterveyslaitoksen edustajana eduskunnan tarkastusvaliokunnalle selvitystä kosteusvaurioista vuonna 2012. Selvityksen mukaan merkittäviä kosteus- ja homevaurioita on noin 20 prosentissa julkisten rakennusten pohjapinta-alasta.

Selvityksessä listattiin joukko toimenpiteitä, joilla tilanteeseen tulee puuttua.

Selvityksen julistamisen jälkeen eduskunta edellytti muun muassa, että rakentamisen ohjausta ja neuvontaa uudistetaan, rakentamismääräyskokoelmassa otetaan rakennusten terveellisyys paremmin huomioon ja varmistetaan, että rakentamista valvotaan yhä paremmin.

Terveydenhuollon toimintatapojakin kehitetään.

Pätevyyteen tulossa ohjeistus

- Nyt on kiinnitetty huomiota myös siihen, kuka on tarpeeksi pätevä tutkimaan rakennusten kuntoa ja sisäilman laatua. Käytännössä riittävää pätevyyttä korjauskohteissa ei vieläkään tarpeeksi selkeästi edellytetä. Tähän on tulossa ohjeistus ja aikanaan myös säädöksiä.

Hallitus on luvannut tehdä uuden kokonaisarvion kosteusvaurio-ongelmien toimenpiteistä. Valtiolla ja kunnilla on vastuu omista rakennuksistaan, mutta ne voisivat ottaa ongelmista kokonaisvastuun ja katsoa, kuka tekee mitäkin.

Reijula uskoo, että tulokset alkavat näkyä vähitellen.

Asiat menevät sekaisin

Lääkärinä potilastyössä Reijulaa huolettaa yleinen mielipide, jossa asiat menevät pahasti sekaisin. Ihmiset pelkäävät, että home pilaa elämän ja jopa ahdistuvat. Hänen vastaanotolleen on tullut ihmisiä, jotka pelkäävät oman ja lastensa terveyden vahingoittuneen palautumattomasti.

- Kosteus- ja homevauriot on otettava vakavasti, mutta niihin ei tule liittää sellaista, mitä ei tutkitusti tiedetä. Viime aikoina homemyrkytyksiä ja syöpiä on liitetty tavanomaisiin kosteusvaurioihin, mikä on nykytiedon mukaan pahasti yliampuvaa.

Reijula korostaa, että ennakoivaa huolenpitoa tarvitaan, jottei kenenkään tarvitse kärsiä huonosta sisäilmasta.

- Mutta nykyään oireisiin kuin oireisiin haetaan syytä homeesta.

Kirsi Riipinen